Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?

Tuomo Jantunen ke 1. marraskuuta 2017 09.00.00

Vuonna 1979 saapui Kiilopään ensilumille ranskalaisia hiihtäjiä. Heillä oli aseet mukanaan. Silloin oli paikalla myös suomalaisia huippuhiihtäjiä – mutta ilman aseita.

Ranskalaisten ampumahiihtäjien harjoittelu käsitti reippaita hiihtolenkkejä sekä aamu- että iltapäivisin. Ampumaharjoitukset käsittivät vain ns. kylmäharjoituksia, koska varsinaista ampumapaikkaa ei silloin ollut. Tätä ”ammuntaa” jatkettiin myös majoitusrakennuksissa iltaisin.

Seuraavaksi vuodeksi Kiilopään väki lupasi kunnostaa ampumapaikan, jos joukkue saapuisi uudestaan. Niin myös tapahtui: taulut ja yksinkertaiset systeemit saatiin Matti Nikulan välityksellä Sodankylän varuskunnasta, ja hyvä ”ampumahiihtostadion” löytyi 500 metrin päässä tunturikeskuksesta. Paikkaa kunnostettiin käsivoimin ja talkoilla. Ampumapenkka oli alkuvuosina lumesta tehty ja taulut saatiin pystyyn naruilla vetämällä.

Nämä järjestelyt kuitenkin tyydyttivät ranskalaisia hiihtäjiä, ja he kertoivat Kiilopään olevan ”paras paikka maailmassa ampumahiihtoharjoitteluun”. Niinpä he saapuivat Kiilopäälle vuodesta toiseen 14 vuoden ajan. Joka vuosi saatiin stadionia kehitettyä ja lopulta siellä oli jopa valot, jolloin harjoittelua saattoi tehdä ilta-aikaan tai aikaisin aamulla. Muoniossa sijaitseva ampumahiihtoalue oli ranskalaisille rauhaton… Parhaimmillaan joukkue käsitti yli 20 henkilöä, mutta aina siinä oli mukana edustusjoukkue. Vuonna 1984 joukkueeseen kuuluivat: valmentaja David Moretti, hieroja Philippe Clavel ja tunnetut ampumahiihtäjät Francis Mougel, Christian Poirot, Eric Claudon ja Yvon Mougel. Heidän leirinsä kesti kaksi viikkoa.

Tapasin hiihtäjät Kiilopään vanhassa päärakennuksessa marraskuussa -84, koska uusi palvelukeskus oli palanut ja tämä talvi jouduttiin olemaan väliaikaisissa tiloissa. ”Kiilopää on paikkana erinomainen – paikan pienuus ja rauhallisuus viehättävät meitä. Siksi olemme tulleet tänne aina uudestaan.” He kertoivat hiihtävänsä päivittäin 40-50 km ja ampuvansa kukin 50 laukausta päivässä. Kiilopään lumiolosuhteet viehättivät: ”Lapissa lumen laatu on erinomaista verrattuna vaikkapa Ranskan Alppien jäisiin latuihin.”

Joukkuetta informoitiin jo syyskuussa päärakennuksen tulipalosta. Siitä huolimatta he halusivat tulla Lappiin ja Kiilopäälle valmistautumaan Sarajevon olympiakisoihin. Olympialaisissa tämä ryhmä muodosti Ranskan viestijoukkueen. Henkilökohtaisilla matkoilla Yvon Mougel yllätti kaikki selviytymällä 20 km:n kilpailussa neljänneksi ja 10 km:llä kuudenneksi – mm. päihittämällä kaikki suomalaiset. Sama mies sai pronssia Lahden ampumahiihdon MM-kilpailuissa vuonna 1981. Erkki Antila oli hopealla 10 km:llä.

Alkuvuosina vaikeuksia oli tulkkausasioissa, mutta sitten Dominick Arduinin ilmestyessä kuvioihin vuonna 1988 saatiin käytännön asiat luistamaan hyvin. Hiihtostadion kehittyi ja hiihtäjille saatiin sopivanpituisia hiihtolenkkejä. Nyt pari vuotta sitten ampumahiihtopaikka jouduttiin purkamaan. Paikalla eli valaistun ladun vierellä on nykyisin kuitenkin edelleen ampumataulujen huoltorakennus.

Voidaan jälleen todeta, että ”ladunavaus” toimi Kiilopäällä – ei ainoastaan suomalaisten hiihtäjien kohdalla, vaan myös Ranskan ampumahiihto sai hyvän alun nykymenestykselleen ensilumen leireillä Kiilopäällä 1970- ja 1980 -luvuilla.

 




Tuomo Jantunen

Vuonna 1979 saapui Kiilopään ensilumille ranskalaisia hiihtäjiä

Arkisto

  • tammikuu >

  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina