Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi

Tuomo Jantunen ke 24. toukokuuta 2017 09.00.00

Emäntä Rauni Määtän jälkeen Kiilopään Eräkeskuksen johtajaksi valittiin isäntä eli Tatu Nevalainen. Hän tuli Kittilästä Atrinmajalta vaimonsa Tarjan kanssa, joka otti vastuulleen keittiön toiminnot. Uusi päärakennus oli sisäänajovaiheessa, ja siihen liittyi runsaasti kehitettävää: kuinka saadaan toimimaan uusien saunojen kierreportit kolikoilla? Saako uusille parkettilattioille mennä monot jalassa? Ovatko keittiön koneet oikeissa paikoissa? Saako jouluaterialle tuoda oman punaviinipullon?

Monet näistä Tatun ja Tarjan kysymyksistä ratkesivat jo heti syyskuussa 1983, kun uusi päärakennus paloi. Mutta vaikka pikku asiat ratkesivat, oli päärakennuksen uudelleen rakentaminen koko henkilökunnalle suuri ja kova haaste. Jouduttiinhan väliaikaisesti keittiö perustamaan vanhaan päärakennukseen eli Ahopäähän ja hoitamaan mm. ensilumen hiihtäjät entisissä ahtaissa tiloissa ja saunottamaan vanhoissa ”Impilinnan” saunoissa. Ja tietysti oltiin kaikella tapaa vaikeuksissa talous- ja huoltoasioissa.

Tavoitteesta ”helmikuun viikolla 8 valmiina palveluun” ei Suomen Ladussa tingitty. Ja siihen sitoutuivat sekä urakoitsijat että talon oma väki.

Seuraavista talon isännistä ja emännistä käytettiin sitten titteliä johtaja. Tatu Nevalaisen jälkeen tuli Osmo Oikari (1985-1989), sitten Kaija Kinnunen (1988-1994) ja Erkki Halmetoja (1995-1997). Väliillä yhden kevätkauden asioita hoiti Mikko Kamila (kevät -85), joka tuli Helsingin toimistosta apuun.

Vauhti oli melkoinen koko ajan, ja vastuuta toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta siirrettiin johtajille. Suomen Ladun puheenjohtajana oli tuolloin MTV OY:n varatoimitusjohtaja Jaakko Paavela, joka korosti itsenäisen johtajuuden merkitystä: ”Tulos tai ulos” oli Jaakon keskeinen periaate.

No, kyllä paljon myös Kiilopäätä autettiin – erityisesti talon markkinoinnissa ja uusien tuotteiden aikaansaamisessa. Ja joka vuosi rakennettiin jotain uutta Kiilopäälle. Myös UK-kansallispuisto toi haasteita ja kansainvälistyminen heijastui johtamiseen. Ja erityisesti uudet toimintamuodot ja -lajit antoivat uutta työtä johtajille. Esimerkiksi Osmo oli kovin kiinnostunut kullanhuuhdonnan ottamisesta mukaan toimintaan. Sitä varten tehtiin jopa omia kultavaltauksia ja rakennettiin yksi pieni kämppäkin Latvakuruun, jossa se on palvellut lähi retkeilyä näihin päiviin saakka.  Kiilopään opasasiat ja kansainvälinen markkinointi sai uuden vaihteen, kun taloon tuli ranskalainen harjoittelija Dominic Arduin. Hän toi paljon uusia ulkomaalaisia asiakkaita, mutta toi myös ongelmia johtamisjärjestelmiin. Ne rauhoittuivat vasta sitten, kun uudeksi johtajaksi valittiin Pirjo Kouvo, joka saapui Kilpisjärven Matkailuhotellista keväällä 1997.

Pirjo Kouvon työsopimus perustui enemmän kuin kenelläkään muulla johtajalla saavutettavaan tulokseen. Sopimuksessa oli vain pieni peruspalkka ja loppu tuli käyttökatteen perusteella. Tuloksiin oltiin alkuvuosina puolin ja toisin tyytyväisiä, ja palkkaakin maksettiin. Suurin rakennusprojekti Pirjo Kouvon aikana  oli 20 uuden mökin rakentaminen vanhojen kelokämppien rinnalle sekä uusien lomaosakkeiden pystytys ja kauppaaminen asiakkaille. Tätä projektia varten ostettiin uusia alue Metsähallitukselta ja rakennettiin Outalatu-kiinteistön 20 mökkiä. Myös Kiilopään varsinainen tontti lunastettiin omaksi ja kaavoitettiin. Näin saatiin uutta rakennusoikeutta tulevillekin sukupolville riittävästi.

Pirjo työskenteli Kiikopään johtajana aina vuoteen 2013 saakka, jolloin vetäjäksi, isännäksi ja johtajaksi astui Seppo Uski, jolla oli Lappi-kokemusta Saariselällä työskentelystä.

 




Tuomo Jantunen

Vauhti Kiilopäällä oli aikanaan melkoinen, ja vastuuta toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta siirrettiin johtajille.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Nalle esillä edellisessä Kiehisessä

Pertti "Nalle" Holopaisen isännöinti ja aktiivinen toiminta on hyvin esillä Kiehisessä 17.5.
Soitin "Nallelle" ja varmistelin suoraan häneltä noita tapahtumia 50 vuoden takaa. Terv TJ.

- 21.09.2017

Sorjosen aikaa

Mihin unohtui Kiilopään aikakausi ennen uuden päärakennuksen aikaa? Ahopään aikana taloa luotsasi talonmies-opas-autonkuljettaja-johtaja Pertti Holopainen.

- 18.06.2017

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää