Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana

Tuomo Jantunen ke 28. kesäkuuta 2017 09.00.00

Jos ovat monet oppaat ja johtohenkilöt olleet Saariselän ja Kiilopään kehittämiselle tärkeitä, niin Kiilopään hengen luontiin on erityisen vahvasti vaikuttanut taiteilija Olavi Kero toimiessaan Kiilopään talonmiehenä vuodesta 1977 vuoteen 2004. Tähän ”Olan” tarinaan sisältyy paljon sisältöä, jota eivät nykylomailijat tunne, eivätkä arvaa.

Olavi Kero saapui Kiilopäälle töihin samaan aikaan kun minä aloitin toiminnanjohtajana Suomen Ladussa. Vaimonsa Inkerin kanssa he aloittivat Rauni Määtän alaisuudessa rakennusten ylläpidon ja koko alueen kehittämisen. He asettuivat asumaan keskuksen yhteyteen, jolloin ”Ola” oli aina saavutettavissa, kun apua tarvittiin. Ja sitähän tarvittiin jatkuvasti: lumityöt talvella ja kaikki korjaukset ja uudisrakentaminen kesäaikaan sujuivat Olavilta. Pitkän palvelutyön aikana hän näki ja koki Kiilopään kehittymisen, ja hän otti kaikkeen siihen osaa.

Kun Kiilopään kelomökkejä päätettiin laajentaa ja rakentaa niiden yhteyteen ensiksi WC-tilat ja myöhemmin omat saunat, oli Olavi Kero se kirvesmies, jolle tehtävä uskottiin. Tai kun alettiin suunnitella turveputkea ja vuosi sen jälkeen savusaunaa, oli meillä omasta takaa ammattimies johtamaan ja veistämään noita rakennelmia. Ja näissä kaikissa näkyy edelleen taiteilijakirvesmies Olavin käsien työ. Toki hänellä oli aina talkoolaisia ja muitakin apuvoimia, mutta ”luottokirvesmies” hän Kiilopäällä oli. Hänen työskentelynsä arkkitehti Risto Vuolle-Apialan kanssa oli saumatonta. Ja Risto erityisesti tykkäsi Olavin siististä työn jäljestä mutta myös hänen maalaustaiteestaan ja puuveistoksistaan.

Mitä sitten oli Olavi Keron taide? Se oli tietysti kaikki nuo hirsityöt, kyltit tai Kiilopää-nimi päärakennuksen seinässä, mutta se oli myös maalaus- ja puunveistotaidetta. Lähtökohtana oli kotiseudulla Punkaharjulla opiskelu taiteilija Niilo Lehikoisen opissa 1960-luvulla. Silloin Lehikoisen Kalevala-veistokset innostivat Olavia tekemään suuria puureliefejä. Lapissa veistopaikkana oli sitten 1990-luvulla hänen itsensä rakentama koti-ateljee Saariselällä. Siellä syntyi pääasiassa suuria eläinaiheisia apashiveistoksia, jotka hän sitten myös maalasi. Ne olivat selkeästi kolmiulotteisia, ja sopivat hyvin Kiilopään kammin sisustukseen. Siellä oli usein Olavi Keron taidenäyttelyitä.

Taidenäyttelyiden oma lukunsa olivat ne sadat öljyvärimaalaukset, jotka olivat Kiilopään salin ja takkakammin seinillä. Sieltä niitä myytiin eri puolille Suomea ja eri koteihin vieden samalla viestiä Kiilopään luonnosta ja erityisesti tuntureista, joiden kuvaajana Olavi oli erinomainen. Tietysti kaiken keskipisteenä Kiilopään suuressa salissa on UK-kansallispuiston suuri reliefi, jonka Olavi Kero taiteili siihen viidessä kuukaudessa päärakennuksen tulipalon jälkeen vuonna 1983. Mutta se on sitten jo oma tarinansa.

Lähetin Kiilopäälle lyhyen tervehdyksen, kun siellä henkilökunta kokoontui eräänä aamuna kunnioittamaan pitkäaikaisen työntekijän muistoa talvella 2016:

”Tämän Olavi Keron maalaaman taideteoksen edessä pysähdyimme 4.2.2016 muistamaan ystäväämme Olavia.

Hän oli tärkeä henkilö Kiilopäällä ja Suomen Ladussa: aina auttamassa sekä todellinen lähimmäinen työtovereille ja kaikille retkeilijöille. Hänen vakiovastauksensa oli apua pyydettäessä: 'Onnistuu…'

Olavi Keron omaiset, työtoverit ja ystävät: Otamme osaa suruunne Ps23 sanoin… ”virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa…” 

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

Ja näissä kaikissa näkyy edelleen taiteilijakirvesmies Olavin käsien työ.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää