Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 21. kesäkuuta 2017 09.00.00

Ensimmäisenä Irma Majander, joka aloitti Lapin retket lomaviikkoasiakkaana. Silloin 1970-luvun lopulla hän asusti perheineen Lahdessa ja oli mukana Tiirismaan Ladun toiminnassa lasten hiihtokoulujen vetäjänä ja puheenjohtajana. Muutaman Kiilopään vierailun jälkeen hän kävi opaskurssin, ja kohta oli sitten jo oppaana Kiilopäällä. Suomen Ladun ura jatkui järjestön hallituksessa. ”Vuoden vetäjä” -palkinto tuli vuonna 1982. Lopulta Lappi kiehtoi niin paljon, että Irma muutti Inariin, jossa työskenteli sekä yksityisyrittäjänä, käsityötaiteilijana että myös eräopaskurssien opettajana ja vetäjänä. Kiilopään joulut eivät olisi olleet mitään 1980-luvulla ilman Irmaa ja hänen tyttäriään, jotka olivat erinomaisia musikantteja ja pianisteja. Koko perhe oli huippusuunnistajia. Tyttäret – Heli, Marjut ja Tuija kisailivat ja myös menestyivät SM-tasolla. Joulujen ohjelma syntyi perheen avulla 10 vuoden ajan ja se oli hyvin tärkeä joulun myyntivaltti Suomen Ladun toimistossa, mutta tällainen joulu oli hyvin merkittävää myös Majanderin perheelle.

Vaikka Kiilopään alkuaikoina ei puhuttu tasa-arvosta, pidettiin tärkeänä, että lomaviikoille saadaan sekä mies- että naisoppaita. Lähes joka viikolle löytyi pätevä naisopas viemään väkeä tunturiin ja viihdyttämään illanvietoissa. Niminä muistuvat mieleen Kaarina Elomaa, Kaarina Hirn, Pirkko Laurila, Vilma Valkama, Marjatta Sykkö, Arja Ojansuu, Maria Fonsell, Marja-Terttu Ruohomäki, Tuija Kepsu, joka oli myös pitkän jakson Suomen Ladun opasyhdistyksen puheenjohtajana. Tuija osallistui myös erävaellusten opastamiseen.

Nyttemmin Imatran Lapinkävijöiden puuhanainen ja Muorravaarakanruoktun tuntija Tuula Rahkonen on usein tavattu opastamassa Kiilopäällä.

Tavoitteena on ollut löytää taloon myös paikallisia oppaita. Näistä ylivoimaisesti pidetyin oli saamelaisopas Eetu Aikio. Opastaitoja ja suomenkielen osaamista hän oli kehittänyt ensimmäisellä eräopaskurssilla 1975. Sen jälkeen Eetu opasti etelän lomalaisia Kiilopäällä vuodesta toiseen. Erikoista olivat hänen taitonsa tunturissa, jossa hän rakenteli ansoja riekoille, teki hangen päälle pienen pieniä poroja koivunoksista ja laittoi ne ”poroaitaukseen” tai pyydysti tammukoita omilla keinoillaan. Illanvietoissa kaikki halusivat kuulla hänen tunturitarinoitaan ja väkevää joikaamista. Eetun opasasuun kuuluivat neljän tuulen lakki ja joskus heinäkengätkin.

Mauri Virpikari tuli avuksi 1990-luvulla jäätyään eläkkeelle Sodankylän varuskunnasta kapteenina. Mauri oli käynyt Suomen Ladun opaskurssin jo vuonna 1984 ja toimi jo heti silloin lomaviikkojen ja eräretkien oppaana. Hän oli mies paikallaan, kun tarvittiin erätaitoista ja kovakuntoista opasta tunturivaelluksille. Hänen kolme metriä pitkät eräsuksensa ja SA intin ahkio herättivät suurta huomiota Kiilopään maisemissa. Opastusten ohessa Mauri oli merkittävässä asemassa voitelu- ja varustepalvelupisteen kehittäjänä Kiilopään alakerrassa. Monet ranskalaisryhmät ja muutkin ulkomaalaisvaeltajat saivat palvelua omalla äidinkielellään. Ja tämä aktiivinen Maurin opastoiminta on jatkunut jo lähes 30 vuotta.

Vuonna 1988 Kiilopään opastoiminta nousi esille Seura-lehden pitkäaikaisen toimittajan Antero Raevuoren artikkelissa ”Lapinkuume tarttuu Kiilopäällä”. Hän totesi, että ”oppaat ovat liikunnan ja retkeilyn kentällä parhaita Suomen Ladun toiminnan puolestapuhujia. Heidän välityksellään moni on saanut juuri Kiilopäältä lapinkuumeen tartunnan ja sen myötä elinikäisen harrastuksen. Kiilopää on epäilemättä myös sopiva paikka lapinkuumeen jatkohoitoon.”

 




Tuomo Jantunen

"Kiilopää on epäilemättä myös sopiva paikka lapinkuumeen jatkohoitoon.”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää