Kiilopää innostaa luovuuteen

Tuomo Jantunen ke 5. heinäkuuta 2017 09.00.00

Kiilopää on ollut monelle taiteilijalle inspiraation lähteenä. Näin se on toiminut niin runoudessa, maalaustaiteessa, kuvanveistossa kuin sävellystaiteessakin. Monet säveltäjät ja sitten esittävät taiteilijat ovat viettäneet tunturien keskellä ikimuistoisia hetkiä.

Tunnetulle musiikkimiehelle, Reino Helismaalle, Kiilopää oli tuttu paikka. Ja jo ennen paikan löytämistä Helismaa toimitti vuonna 1950 Oy Fazerin Musiikkikaupan toimeksiannosta ”Hiihtäjien laulukirjan Tunturilta Tuulee”. Sen tunnuslaulu oli ”Rakovalkealla”. Hän teki myös ”Ruoktun laulun” yhdessä silloisen Suomen Ladun yleissihteeri Frans Saastamoisen kanssa, joka kirjoitti laulun kolmen ensimmäisen säkeistön sanat. Lisäksi ”Tunturihiihtäjän testamentti: Kun mä kuolen anorakkini sä saat…” oli Helismaan käsialaa.

”Harrastan reppuilua Lapin erämaissa. Ja jotta Lapin lauluihin saa tunnetta, täytyy tuntea itse voimakkaasti”, totesi yksi merkittävimmistä suomalaisten luontolaulujen säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi Suomen Ladun tilaisuudessa, kun Eero Sinikanteleen ensimmäistä levyä julkistettiin ja esiteltiin. Tuolla levyllä lähes kaikki laulut ovat Usko Kempin sanoittamia ja myös säveltämiä.

Tapasimme taiteilija Kempin kanssa viimeisen kerran Suomen Ladun toimistossa vuonna 1992.

Teoston luetteloissa on nykyään peräti 1 300 nimikettä, joissa Kemppi on ollut joko sanoittaja tai säveltäjä. Suomen Ladullakin oli aikanaan laulukirja, josta löytyi hänen teoksiaan yhteensä 7 kpl. Toki hänen tuotannossaan on paljon iskelmiä, marsseja ja tunnettuja laulelmia, mutta Lapin lauluilla on tärkeä osuus. Kaikkihan suomalaiset muistavat nämä ikivihreät sävelmät: ”Tulipunaruusut”, ”Elämä juoksuhaudoissa”, ”Erämaajärven mökki”, ”Lapsuuden pihapuu” tai ”Vesivehmaan jenkka”. Kemppi piti parhaana Lapin laulunaan ”Kauniin Ingan laulua”. Minulle taas kaikkein rakkain on ollut ”Pohjoisten metsien poika”.

Kiilopäällä tehdyn vaelluksen jälkeen ja juuri valmistuneen majan palveluihin ihastuneena vuonna 1965 Usko Keppi sävelsi ja sanoitti ”Joiku Kiilopäälle” -laulun, joka on soinut mm. useissa Eero Sinikanteleen konserteissa ja johon yleisö usein mielellään yhtyy. Se painettiin myös Latu ja Polku -lehteen 3/1966 nuotteineen.

Nunnun nunnun – Lapin joiun
kaiku tuntureihin jää,
latu johtaa retkeläistä,
eessä oottaa Kiilopää.
Kohta majan lämpimässä
matkan vaivat unhoittuu,
ulkona on tunturissa
pakkanen ja kevätkuu.
Kiilopää, Kiilopää, Kiilopää!          

Tuulee, tuulee tuntureilta,
tuiskun joskus lennättää.
Ylväämpänä muita seisoo
meidän oma Kiilopää!
Huipulle kun nouset, katsot
kauas peninkulmain taa,
riemukkaasti sydän lyöpi:
Tää on Lappi, meidän maa!
Kiilopää, Kiilopää, Kiilopää!

Tempomerkintänä nuoteissa on: Nulkaten 




Tuomo Jantunen

Tuulee, tuulee tuntureilta, tuiskun joskus lennättää. Ylväämpänä muita seisoo meidän oma Kiilopää!

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kiilopää

Vietimme rentouttavan loman patikoiden joiden,saunoen ja uiden kiilopudossa.Suosittelemme kaikille.

- 30.07.2017

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää