Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus

Tuomo Jantunen ke 26. heinäkuuta 2017 00.00.00

Alueelle tehtiin rantakaava 1970-luvulla ja sitten parikymmentä vuotta myöhemmin asemakaava. Aluksi kyseinen tontti saatiin vuokrattua Metsähallitukselta, ja sitten myöhemmin se ostettiin. Kun alueelle haluttiin lisää vuodepaikkoja ja rahoitusta ei omasta takaa ollut, päädyttiin lomaosakkeiden rakentamiseen. Mallina käytettiin Ikaalisten Kylpylän osaketaloja, josta saattoi ostaa itselleen huoneiston ja jättää vapaat viikot kylpylän käyttöön. Honkarakenne Oy:n kanssa neuvottelimme hirsitoimituksesta. Silloin löytyi idea, että huoneistoja voitaisiin myydä 1/6-osuuksina, jolloin joka kuudes viikko olisi omistajan käytössä. Tämä oli aivan uutta Lapissa 1980-luvun puolivälissä, ja se osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi.

Arkkitehdiksi lupautui Risto Vuolle-Apiala, jolla oli meriittejä juuri hirsirakentamisesta. Alueelle suunniteltiin kaksikerroksinen hirsitalo ja niin paksuista hirsistä kuin toimittajalta löytyi. Kaikkiaan rivitaloon tuli neljä isoa huoneistoa (45 m2 + parvi) ja kahdeksan pientä osaketta (30 m2 + parvi) – siis 12 uutta majapaikkaa, joihin saatiin yhteensä jopa 56 vuodepaikkaa. Siihen aikaan huoneiden pinta-alojen laskentatapa Lapissa oli erilainen kuin nykyisin, joten mm. yläkerran huoneiden alaa ei laskettu kuin pieneltä osin rakennusneliöihin.  Puuosat tilattiin Honkarakenteelta,  ja muuten koko rakennusurakka tehtiin omana urakkana: palkattiin pätevä rakennusmestari johtamaan työtä ja etsittiin rakennusmiehet, sähkö- ja LVI-miehet. Tärkeää oli myös saada hyvä muurari, joka osaisi muurata isot varaavat takat joka huoneistoon.

Työ eteni vauhdikkaasti kovasta talvesta huolimatta. Toki ensimmäisellä tarkastuskierroksella oli otettava vahvasti kantaa työmaan järjestykseen, koska kaikki hirret olivat sikin sokin lumen alla ja muutenkin epäjärjestys vallitsi työmaalla. Kaikki parani jo seuraavien päivien aikana, kun miehet komennettiin lumitöihin ja peittämään pressuilla saapuneet hirsilähetykset. Kyllä suuri ihme oli, että Tunturimajat kuitenkin valmistuivat maaliskuussa ja Kiilopään alueelle saatiin uudenaikaisia lomahuoneistoja.

Aivan oma juttunsa oli lomahuoneistojen myynti ja kiinteistöyhtiön toiminnan käynnistys. Kysyntä oli  Kiilopään alueelle rakennettavista lomaosakkeista niin suuri, että ensimmäinen ostaja Raimo Stenvall varasi huoneiston jo vuotta aikaisemmin kuultuaan alustavaa tietoa rakentamishankkeesta. Raimon luottamus Suomen Latuun oli erinomainen, koska ei edes piirustuksia ollut siinä vaiheessa. Raimo on sittemmin toiminut yhtiön puheenjohtajana koko ajan. Toinen ostaja oli Kari Pettinen. Kolmas Harry Blässar. Kaikki nämä ostivat isomman huoneiston ja he olivat pääkaupunkiseudun väkeä. Myös muut osakkeet kävivät hyvin kaupaksi. Yksi huoneisto tuli latuyhdistysten omistukseen. Hinta oli 50 000 markkaa per 1/6 -osuus. Kun rakennus oli valmis, olivat kaikki huoneistot myyty.

Takuuaikana tehtiin korjauksia, ja kyllä kaksikerroksisen hirsitalon painuminen aiheutti paljon ongelmia ensimmäisen 10 vuoden aikana, mutta hienosti Honkarakenne hoiti osuutensa ja teki monia remontteja.

Tästä alkoi Suomen Ladun lomaosakerakentaminen. Seuraavaksi tehtiin mökkejä Honkarakenteen kanssa Ylläksellä Kuertunturin kupeeseen 20 kpl. Sitten autettiin SVUL:n konkurssipesää Jeriksen mökkien kauppaamisessa 20 kpl ja rakennettiin itse 30 mökkiä lisää. Seuraavaksi pieni projekti Kiilopäällä eli neljän huoneiston lomaosakkeet. Sitten vielä Sastamalassa 30 mökkiä ja Kiilopään Outaladun 20 mökkiä. Näin kaikkiaan 136 mökkiä tai lomahuoneistoa on saatu aikaiseksi 30 vuoden aikana kaiken muun rakentamisen ohessa. Bisnes tämä ei ole Suomen Ladulle ollut, mutta on saatu uusia ulkoilijoita mukaan toimintaan.




Tuomo Jantunen

Bisnes tämä ei ole Suomen Ladulle ollut, mutta on saatu uusia ulkoilijoita mukaan toimintaan.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää