Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 12. heinäkuuta 2017 09.00.00

Koli tunnetaan innoittajana moniin taideteoksiin niin maalaustaiteen kuin sävellystaiteenkin alalla. Vastaavasti Kiilopää on ollut monelle säveltäjälle ja lauluntekijälle tärkeä Lappi-taiteen paikka. Paikallisille saamelaistaiteilijoille useat joikuesitykset ovat saaneet ensiesityksensä Kiilopäällä. Näitä olen kuullut esittävän mm. Niiles Jouni Aikio, Eetu Aikio, Paulus Magga, Timo ja Armi Palonoja, Tiina Aikio ja Eero Magga.

Myös etelän taiteilijat ovat saaneet Lapin tunturien hoitoa Kiilopäällä ja samalla on syntynyt puhuttelevaa musiikkia.

Aikansa merkittävä säveltäjä, sovittaja ja pianisti Harry Bergström ihastui Lappiin Kiilopäällä talvella 1984. Hän saapui pakkasviikonloppuna Tarvan aamukahvilähetyksen pianistiksi, jota ”virkaa” hän oli hoitanut jo vuosikymmeniä. Ei hänellä ollut monojakaan mukana, vaan maestro liikkui pihapiirin kelokämpästä päärakennuksen saliin liukkailla kiiltonahkakengillään. Jouduttiin kulkemaan jopa käsikynkkää. Jo perjantain illanvietossa hän ihasteli Kiilopään tunnelmaa. Kun taiteilija sitten saapui lauantaiaamuna aamiaiselle, hän kertoi heränneensä aikaisin ja nähneensä auringonnousun ja koko valkoisen tunturien kirkkauden. Samantien hän oli ottanut kynän ja nuottipaperit. Syntyi uusi sävellys - ”Auringonnousu Kiilopäällä”. Se kantaesitettiin sitten seuraavana aamuna Tarvan suorassa ”Tervetuloa aamukahville” -lähetyksessä. Harry Bergstöm itse säesti pianolla trumpetisti Lauri Ojalaa. Olipa jälleen herkistynyt olo koko kuulijajoukolla. Tämä sävellys löytyy Bergströmin sävellystuotannosta, ja nuottimateriaali on tilattavissa MusicFinlandin kautta.

Melinda-tietokanta väittää, että tämä sävellys on tehty oboelle, jousikvintetille ja pianolle. Se syntyi kuitenkin alun perin trumpetille ja pianolle, kuten edellä kerrottiin. Yksi levytyskin löytyy.

1980- ja 1990-luvuilla järjestettiin sävellys- ja sanoituskilpailuja, joiden avulla pyrittiin löytämään uusia Kiilopää-lauluja. Tuloksena oli kymmenittäin sävellyksiä, joita mm. Eero Sinikannel otti ohjelmistoonsa. Näihin kisoihin otti osaa monia tunnettuja taiteilijoita kuten Seppo Nissilä, Tauno Kautonen ja Raine Ampuja.

Oma tärkeä osa Kiilopää-runoista ja -sävellyksistä on ollut Kiilopään uskollisten kävijöiden omat ”pöytälaatikkorunot”. Niistä tunnetuin on puheenjohtaja Teemu Salosen tekemä ”Kiilopään tunnuslaulu”. Sen ensiesitys oli uuden palvelurakennuksen vihkiäisissä vuonna 1981. Sen jälkeen laulu on kuulunut hyvin usein Kiilopään illanviettoihin, joskin se on ollut unohduksissa 2000-luvulla. Laulu löydettiin uudestaan Kiilopään 50-vuotisjuhlissa marraskuussa 2014, jolloin salintäyteinen latulaisjoukko kajautti ylistystä Kiilopäälle.

Kiilopään tunnuslaulu

”Kiilopää sä Saariselän helmi oot; sun huippusi mä kauas nään.
Rinteilläsi talvi, kesä vallitkoot; sun luokses halaan yhtenään.
Kiilopään päivät, yöt; unhoittuu arjen työt. Rinteitäs riemuiten laskien taikka niitä kiipeillen.
Kiilopään tunnelmaa; luontoa mahtavaa. Kevättäs aina mä kaipailen, ruskaasi odottelen.”

Sanat: Teemu Salonen. Sävel: Georg Malmstenin ”Seiskari” -valssi

Kuva: Sampsa Sulonen




Tuomo Jantunen

”Kiilopää sä Saariselän helmi oot; sun huippusi mä kauas nään. "

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Tarkan aamukahvi lähetys

Oli mieliin painuvat tilaisuus. Tupa täynnä väkeä ja tunnelma korkealla.

- 12.07.2017

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää