Mikä ihmeen lahjoittajataulu?

Tuomo Jantunen ke 6. syyskuuta 2017 10.07.00

Suomen Ladun historian merkittävin rakennusprojekti oli Kiilopään palvelukeskuksen eli nykyisen päärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen. Urakkatarjousneuvottelut etenivät hyvin Insinöörirakentajat Oy:n Mauri Niemen ja aliurakoitsijoiden kanssa, mutta rahaa puuttui. Kaikki yhteenlasketut urakkasummat nousivat talvella 1980 yhteensä 6 800 000 markkaan (1 143 677 €). Ja rahaa näytti löytyvän kaikki kivetkin käännettynä alle 6,4 miljoonaa mk. Niinpä tiloja pienennettiin ja varustetasoa supistettiin, mutta silti kaikki hyvät neuvot olivat tarpeen.

Solvallan Urheiluopistolla pidimme kokousta samana talvena ja istuimme KF:n toiminnanjohtaja Björn Holmbergin kanssa ruokasalissa, ja havaitsin hänen nimensä tuolin selkänojassa. Ensiksi ajattelin, että ruotsinkielisille urheilujohtajille oli etukäteen varattu istumapaikat, koska kaikissa tuoleissa näytti olevan nimikyltti. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan kyseiset nimihenkilöt olivat lahjoittaneet Espoossa ruokasalin hankintoihin 400 mk per henkilö ja saivat nimensä näkyville. Tästä syntyi ajatus: meidänkin pitää etsiä lahjoittajia, ja alamme myydä Kiilopään salin kalustoa. Sillä keräisimme 250 000 mk, ja sitten myös voisimme pyytää jäsenistöltä lainaa.

Laadimme jäsenistölle ehdotuksen: Tule mukaan Kiilopään kalustamistalkoisiin. Hanki Kiilopäälle pöytä - 700 markkaa  - penkki 300 mk - kattila 100 mk tai kauha 50 mk. Saat nimesi lahjoittajatauluun ja olet edistämässä yhteistä asiaa.

Oltiinhan lahjoittajia hankittu jo Kiilopään perustamisesta alkaen, jolloin myytiin ns. perustajamitalia. Nyt tästä hankkeesta ei tullut mitään muuta kotiin vietävää kuin pankkisiirtolomake, mutta tauluun tulisi nimi jälkipolvienkin tietoon. Myynti onnistui hyvin Latu ja Polku -lehden kautta. Mukaan saatiin rikkaita jäsenyhdistyksiä ja innokkaita Kiilopään ystäviä. Suurin summa oli Varkauden Ladun lahjoittama 1350 mk, jolla se sai kaksi pöytää. Tämä keräys toi talvella -81 yli 200 000 mk, ja se paljastettiin syksyllä pidetyssä Suomen Ladun vuosikokouksessa.

Kaikki Kiilopään ruokasaliin hankitut pöydät ja penkit paloivat tai vähintään mustuivat tulipalossa 1983. Kuitenkin pieni osa saatiin höyläten ja puhdistaen kunnostetuiksi ja ne palvelevat edelleen yli 30 vuoden jälkeen retkeilijöitä.

Toinen rahoitusmuoto oli pyytää lainaa Kiilopään kävijöiltä – siis yksityisiltä henkilöiltä. Jos lahjoitti esim. 50 markkaa, sen saattoi saada takaisin seuraavalla Kiilopään käynnillä vaikkapa kioskiostoksista. Emäntä Rauni Määttä oli tähän joukkolainakirjaan hyvin tyytyväinen. Olihan korkoprosentti aivan oikeaan suuntaan, ja kioskituotteissa oli Raunin aikana melkoinen kateprosentti. Tämä lainahanke tuotti lähes 100 000 mk ja samalla se ikään kuin pakotti tulemaan Kiilopäälle, vaikka asuisikin hiihtoloman aikana Saariselällä. Hiihtäjä halusi lainasummansa takaisin. Kaiken tämän lisäksi lähetettiin jäsenistölle Kiilopää-joulukortteja, joiden myynti oli aika lailla uutta siihen aikaan. Korteista pyydettiin maksamaan vapaavalintainen summa.

Näin rahatavoite täyttyi, mutta silti piti alakerran tilat jättää betonipinnalle, mutta se onkin eri jutun aihe. Lahjoittajataulu tuli täyteen nimiä. Niitä on yhteensä yli 200 kpl. Taulu kärsi tulipalossa kaksi vuotta myöhemmin ja mustui, mutta se puhdistettiin ja nostettiin takaisin kunniapaikalle ruokasalissa. Siellä se on edelleen ja odottaa uusia nimiä. 

 




Tuomo Jantunen

Kiilopään rakentamisessa ”piti kaikki kivet kääntää”, jotta rahoitus saatiin tasapainoon. Ja paljon oli ideoita.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kiilopään palo

Jätimme varusteita Kiilopäälle, ja vanha, tuttu,silloinen Kiilopään isäntä Tatu lupasi lämpimän saunan 14 vrk kauden vaellukselta palattuamme..Viimein yö Rautulammella ja matkalla savun hajua.Järkytys oli suuri kun pääsimme perille.Lohduton oli näky...jäi saunomiset väliin.....😢 Saariselän (punakynä) Lonely Rider

- 09.09.2017

Tulipalo syyskuussa 1983

Tästä Kiilopään tuhoisasta tulipalosta kerrotaan seuraavassa Kiehisessä. Silloin parhaaseen ruska-aikaan tuli tuhosi parin vuoden ikäisen päärakennuksen. Kaikki meni, mutta henkilövahinkoja ei tullut.
Onneksi kaikki vakuutukset olivat kunnossa, ja uusi rakennus valmistui ennätystahdissa.

- 06.09.2017

Kiilopää on palanut

Ikävän uutisen kuulimme palattuamme Inariin pitkältä (15 vrk, 330 km) vaellukselta. Viimeisen päivän kävelimme kahden näkkileipäpalan turvin Kiilopään runsas ja maukas ateria mielessämme. Sauna ja pehmeä, lämmin vuode oli jo iltaisin kivunnut puheen aiheeksi. Pettymys oli valtava uutisen kuultuamme.

- 06.09.2017

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää