Saariselän latujen valaisu

Tuomo Jantunen ke 18. lokakuuta 2017 09.00.00

Ensi lumen hiihdot alkoivat Kiilopäällä 1970-luvun loppupuoliskolla. Vuonna 1984 ns. hiljainen aika oli muodostunut jo kunnon sesongiksi. Silloin pysyvä lumi satoi lokakuun 12. päivänä, ja kaikki Kiilopään majapaikat ja muutkin lähi alueen mökit ja hotellit täyttyivät loka-marraskuun ajaksi.

Aluksi tulivat Suomen ja muidenkin maiden maajoukkueet. Sitten saapuivat hiihtoseurat ja lopulta myös kuntohiihtäjät valmistautumaan talven koitoksiin. Ensi lumen leireillä vuonna 1984 saavutettiin siihen mennessä ennätystulos: 40.000 majoitusvuorokautta.

Kaamosajan hiihtäjät olivat viestittäneet jo vuosien ajan, että Saariselälle tarvittaisiin valaistu latu. Asiaa pohdittiin monissa toimikunnissa ja mm. SYHRYssä, mutta intoa ja varoja ei löytynyt edes lyhyen valoladun aikaansaamiseen.

Kun sitten vuonna 1984 todettiin, että ensi lumen hiihdot olisi hyvä matkailutuote koko Saariselän aluetta ajatellen, päätettiin ryhtyä toimeen ja Suomen Latu lupautui vetämään valolatuhanketta.

Suomen Latu laati kirjelmän, jonka kanssa suuntasin ensimmäisenä Suomen Pankkiin ja Harri Holkerin puheille. Hän lupasi Suomen Pankilta tukea 10.000 markkaa.

Seuraavana oli vuorossa Veikkaus Oy ja Jukka Uunila. Hän lupasi Veikkauksen sijoittavan valolatuun myös 10.000 markkaa. Sitten vielä yksi aktiivinen Saariselän latujen käyttäjä Pertti Paloheimo vahvisti allekirjoituksellaan Tapiola-yhtiöiden 10.000 markan sijoituksen.

Lähtötilanne oli hyvä, mutta mistä saataisiin loput yli puoli miljoonaa markkaa? Olihan ”Suomen pisimmän valaistun ladun” kustannusarvio peräti 650.000 mk. Siihen eivät hotellien ja ravintoloiden pikku panostukset riittäisi.

Opetusministeriö teki päätöksen 30%:n tuesta ja Inarin kunta lupasi ottaa lainaa valaisun toteutukseen ja Sodankylän kuntakin tuli mukaan. Näin Suomen Latu vuokrasi latupohjan, ryhtyi rakennuttajaksi ja otti riskin. Latua syntyi kesän ja syksyn 1985 aikana yhteensä 17 km. Nyt hiihtämällä Kiilopäältä Kakslauttaseen sekä edelleen Laanilaan ja Saariselälle ja takaisin saattoi tehdä kunnollisen 34 km:n iltalenkin.

Latureitin suunnittelussa käytettiin useita asiantuntijoita. Eihän ladusta saanut tulla liian vaikeaa, ja toisaalta kilpahiihtäjillekin piti saada oikea määrä rasitusta. Mm. hiihtovalmentaja Tarmo Ängeslevä oli aktiivisesti suunnittelutyössä mukana. Valaistun ladun urakoi Lapin Sähköpalvelu.

Kaikki sujui hyvin, ja ”Suomen pisimmän valaistun ladun” avasivat juhlavasti ministeri Eino Uusitalo ja Suomen Ladun puheenjohtaja Jaakko Paavela marraskuun alussa -85. Samalla tehtiin iltalenkki erinomaisella valoladulla. Tiedotusvälineitä oli runsaasti paikalla, joskin Ilta-Sanomat keksi mollata Helsingistä saapuneita ”suurimonoisia” lykkijöitä.

Ladulla on riittänyt alusta alkaen hiihtäjiä. Alkuperäisestä reitistä ei ole poikettu miltään osin. Pylväät ovat pysyneet pystyssä. Reittiä on kuitenkin vuosien mittaan levennetty ja pohjaa tasattu.

Pieni mutka oli tulla matkaan, kun Inarin kunta päätti siirtää oman loppuosuutensa lainasta Suomen Ladun maksettavaksi 1990-luvun alussa. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen kunta perui päätöksensä – kiitos Inarin valtuustossa vaikuttaneen Voitto Tervahaudan, joka ymmärsi hyvin valoladun merkityksen koko kunnan työllistäjänä. Ja sitten vuoteen 2000 mennessä kaikki valolatulainat sekä Inarin kunnan että Suomen Ladun osalta tulivat maksetuiksi.

Blogin kuvassa hihtäjät lähtevät valaistulle ladulle Kiilopäähiihdon vuoden 2016 startissa (kuva: Sampsa Sulonen). Tänä vuonna Kiilopäähiihto hiihdetään 25.11. Lisätietoja: www.kiilopaahiihto.fi




Tuomo Jantunen

Kaamosajan hiihtäjät olivat viestittäneet jo vuosien ajan, että Saariselälle tarvittaisiin valaistu latu.

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää