Tunturiluudalla oli töitä

Tuomo Jantunen ke 4. lokakuuta 2017 09.00.00

Suomen Latu sai useita kiitoskirjeitä vuonna 1973. Kirjeistä iloittiin, niitä julkistettiin ja niihin vastattiin, vaikka ne olivat tulleetkin väärään osoitteeseen.

Suomen Latu julkisti erävartija Seppo Saraspäältä tulleen kirjeen syyskuussa: ”Suurella mielihyvällä olemme panneet merkille kuluvana kesänä suorittamanne siivousoperaation Saariselän alueella, joka kohdistui myös meidän alueella sijaitsevaan Jaurin eli Peuraselän kämppään… tällainen toiminta on omiaan vahvistamaan sitä hyvää käsitystä, jota täällä on aina tunnettu todellisia eräretkeilijöitä kohtaan. Ylikemin hoitoalue esittää kiitoksensa ja toivottaa Teidät vastaisuudessakin tervetulleiksi retkeilemään alueellaan.”

Kirjeen oikea osoite olisi ollut Tunturilatu ry, joka käynnisti jo keväällä operaatio ”Saariselän siivouksen”. Siinä lähdettiin aivan korkeimmalta taholta, kun käytiin esittelemässä hanketta pääjohtaja Antero Pihalle. Lupa operaatioon saatiin ja myös yhteistyötä tehtiin Metsähallituksen eli autiotupien omistajan kanssa. Tämä tempaus sai jo samana kesänä nimekseen ”Tunturiluuta”, joka sitten lakaisi heti saman tien 35 kpl autio- tai varaustupia ympäristöineen. Samalla uusittiin nuotiopaikkoja, tehtiin portaita, rakennettiin vedenottopaikkoja, mutta ennen kaikkea siivottiin tuvat sisältä ja ulkoa – huusseja unohtamatta.

Tunturilatu vetosi ennen siivousta kaikkiin jäseniinsä, kerhoihin ja myös Suomen Ladun muihin latuyhdistyksiin. Ilmoituksia otettiin sitten vastaan toimikunnan vetäjän Aarno ”Petteri” Wäänäsen kotiosoitteessa mutta myös Suomen Ladun toimistossa. Asetettu tavoite toteutui ja tunturikerhon Kavtsin sihteeri Marjatta Lindberg kävi tarkistamassa patikoiden 27 kämppää jopa kahteen kertaan – ensiksi kesällä ja sitten myöhemmin syksyllä. Tuloksen hän totesi loistavaksi: ”Ennen siivousta oli kämppien kunto aivan kauhea, mutta siivouksen jälkeen oli ilahduttavaa huomata, että retkeilijät pyrkivät pitämään paikat kunnossa valtavasta kävijämäärästä huolimatta.”

Ensimmäisessä ”Tunturiluuta-operaatiossa” touhusi 175 eräretkeilijää. Retkeilijöitä tuli kautta Suomen ja mm. Ladun eräretken johtajakurssi suoritti oman osuutensa. Yhdellä kämpällä siivottiin keskimäärin 70 tuntia.

Pääjohtaja Pihan ja metsänhoitaja T.O. Leväslaihon kiitoskirje oli kaikkien luettavissa eri tiedotusvälineissä marraskuussa 1973: ”Suuren työmäärän vaatineena ja Saariselän viihtyisyyteen olennaisesti vaikuttavana siisteytenä ja järjestyksenä sen voidaan odottaa johtavan retkeilijöiden asenteiden pysyvään muutokseen ympäristöystävälliseen suuntaan… kiitokset ”Tunturiluuta” -talkoiden järjestäjille.”

Tämä oli jälleen yksi uusi ”ladunavaus”, joita Suomen Latu ja sen jäsenyhdistykset ovat tehneet. ”Tunturiluuta” jatkui sitten vuodesta toiseen. Se sai myöhemmin virallisemman organisaation sekä uusia kohteita Lapissa, mutta sen toiminnassa on aina ollut vapaaehtoisporukoita latuyhdistyksistä ja erityisesti Lapissa tunturilatulaisia. Seuraava suuri tempaus oli kesällä 1979, jolloin siivous kohdistui mm Käsivarren kämppiin. Silloin mukana oli jo Suomen WWF eli Maailman Luonnon Säätiön rahasto. ”Pidä Lappi Siistinä ry” perustettiin vuonna 1987, ja sillä on aktiivista toimintaa edelleenkin rahoituksen tullessa pääosin Ympäristöministeriöstä. Kun suojelujohtaja Lassi Karivalo kirjoitti historiikkia Tunturiluudasta, se alkoi vasta vuodesta 1979 ja siitä puuttui kokonaan toiminnan todellisen avaajan ja käynnistäjän – Tunturilatu ry:n ”ladunavaajan” osuus.

Kuva: Sampsa Sulonen Kuvankäsittely: Panu Könönen

 




Tuomo Jantunen

Ensimmäisessä ”Tunturiluuta-operaatiossa” touhusi 175 eräretkeilijää.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

1979 Tunturiluuta.Tuttu merkki,sillä olinhan siellä minäkin.

Loistavana kesäkuun alun päivänä kuljimme silloisen työtoverini Siskon kanssa lapioin ja talikoin (saatiin Kiilopäältä ) varustettuna kohti Niilanpään porokämppää.Siitä laskeuduimme joen alkujuoksulle
kohteenamme Kaarreojan kammit,jotka olivat joen toisella rannalla kauniissa tunturikoivikossa.Niitä oli siihen aikaan kaksi,ellei kolmea,tehtynä harmaasta,halkaistusta kelosta.Nyt on jäljellä yksi ,"Tuulentupa" melko huonokuntoisena.-Hyvä oli poltella roskia tuulettomassa säässä.-Sitten jatkoimme vaelluksella Luiro-Raja-Jooseppi-Susi-Talas. ---Oi niitä aikoja !

- 09.10.2017

1979 Tunturiluuta.Tuttu merkki,sillä olinhan siellä minäkin.

Odotan hyväksyntää.

- 09.10.2017

1979 Tunturiluuta.Tuttu merkki,sillä olinhan siellä minäkin.

Loistavana kesäkuun alun päivänä kävelin silloisen työtoverini Siskon kanssa lapioin ja talikoin ( saatiin ne Kiilopäältä ) varustettuna kohti Niilanpään porokämppää.Siitä laskeuduimme joen alkulähteille kohteenamme Kaarreojan kammit , joita siihen aikaan oli kaksi ellei kolmea joen toisella rannalla.Kammit oli tehty harmaasta,halkaistusta kelosta.Hyvä oli poltella roskia tuulettomassa säässä.Nyt on jäljellä yksi kammi,Tuulentupa.-Sitten aloitimmme vaelluksen Luiro-Rjajooseppi-Susi-Talas. Oi niitä aikoja !

- 09.10.2017

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää