Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?

Tuomo Jantunen ke 8. marraskuuta 2017 09.00.00

Saariselän Sanomia on julkaistu vuodesta 1989 eli pian 30 vuotta. Lehti on hyvin monipuolinen ja koko Pohjois-Lapin matkailun erikoislehti. Siinä kerrotaan alueen mielenkiintoisimpia uutisia, esitellään matkailukohteita ja -palveluja eri vuodenaikoina. Se pitää lukijan ajan tasalla Lapin tunnelmista ympäri vuoden. Lehti ilmestyy ilmaisjakelulehtenä neljä kertaa vuodessa ja sen levikki vaihtelee 17.000–30.000 kpl. Lisäksi Saariselän Sanomilla on paljon ns. viikkoliitteitä ja teemanumeroita sekä erinomaiset nettisivut.

Jo viisi vuotta aikaisemmin eli heti kun Urho Kekkosen kansallispuisto oli perustettu syntyi ajatus, että tällä alueella ja kansallispuistolla voisi olla oma lehti, ja sitä voisi jakaa kaikille asiakkaille kuten Saariselän Sanomia tänään. Myös sen sisältö suunniteltiin monipuoliseksi eikä vaan kansallispuiston asioita esitteleväksi. Tätä suunnittelua teimme yhdessä kansallispuiston johtajan Pekka Borgin kanssa. Mutta kansallispuistolla ei ollut mahdollisuutta toimia lehden julkaisijana. Syynä olivat taloudelliset riskit eikä puiston hallinnossa uskottu mainostulojen riittävyyteen.

Hanke jäi Suomen Ladulle, joka lupautui julkaisemaan 4 kertaa vuodessa KOILLISKAIRA-lehteä ja hankkimaan sitä varten tulot ilmoitusmyynnillä. Niinpä ensimmäinen lehti ilmestyi tammikuussa 1984. Sen painos oli 20.000 kpl, ja sitä jaettiin kaikissa Inarin, Sodankylän ja Savukosken majoitus- ja palvelupisteissä sekä matkatoimistoissa kautta maan. Lehden tavoitteena oli ”retkeilyasioiden edistäminen Suomen tärkeimmässä kansallispuistossa”.

Koilliskairan ilmoitusmyynti annettiin Lehtimainos Oy:lle. Ilmoitusmyyjä vakuutteli, että ilmoituksia tulee niin paljon, että kaikki kulut katetaan. Olihan lehti ilmainen ja erittäin hyvä media uudelle kansallispuistolle ja Saariselän alueelle. No, ensimmäisessä lehdessä olikin hyvin ilmoituksia, ja jutut olivat ajankohtaisia sekä kiinnostavia. Sitten seuraavaan lehteen oli jo vaikeampi saada ilmoituksia ja juttujenkin teko jäi suurelta osin päätoimittajan tehtäväksi. Valokuvien taso lehdessä oli huippua, koska kansallispuiston oman kuvaajan Sulo Norbergin valokuvat olivat käytössämme.

Vuosi pinnisteltiin Koilliskairan kanssa, ja sitten todettiin tämän lehden ilmoitusmyynti liian vähäiseksi ja lehden tulo lakkasi. Sitä tietysti harmiteltiin retkeilijöiden keskuudessa ja Kiilopäällä. Erityisesti kansallispuiston johto ja neuvottelukunta olivat harmissaan. Uusi alueen lehti oli sitten Saariselän Sanomat muutaman vuoden kuluttua, ja sen ilmoitusmyynti matkailukeskusten keskuudessa sujui hyvin. Myös kansallispuiston eli Koilliskairan asiat ovat olleet lehdessä näkyvästi esillä.

Urho Kekkosen kansallispuiston opastuskeskuksesta käytiin neuvotteluja puiston perustamisesta (1983) alkaen. Olihan kunnille luvattu ”kompensaatiota” mm. metsurityöpaikkojen menetyksestä. Opastuskeskus luvattiin Sodankylän kunnalle, joka perusti suuren keskuksen kunnanjohtaja Lasse Näsin vahvalla otteella Tankavaaraan ja toimistorakennuksen Vuotsoon.

Keskus valmistui ruskan aikaan vuonna 1984. Vihkimisen suoritti ympäristöministeri Matti Ahde, ja paikalla oli kansallispuiston neuvottelukunta puheenjohtajansa kansliapäällikkö Lauri Tarastin johdolla. Nykyisin keskuksesta käytetään nimeä Tankavaaran luontokeskus.

Suomen Ladulla on ollut mandaatti retkeilyväen edustajana neuvottelukunnassa sen perustamisesta alkaen. Opastuskeskus pyrki tiedottamisessa ja opastuksessa saamaan vahvan otteen, mutta vähitellen kaikki havaitsivat keskuksen olevan väärässä paikassa, ja toiminta siellä hiljeni. Oikea paikka opastuskeskukselle olisikin ollut KIILOPÄÄ, joka on aina ollut luonnollisena porttina kansallispuistoon. Suomen Latu esitti asiaa jokaisessa vaiheessa kansallispuistolle ja Ympäristöministeriölle, mutta poliittinen lobbaus oli tuolloin vahvasti mukana, ja keskus perustettiin Tankavaaraan. Sieltä vain harva retkeilijä lähti kansallispuistoon retkeilemään.

 




Tuomo Jantunen

Koilliskaira oli Urho Kekkosen kansallispuiston oma lehti.

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää