Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 29. marraskuuta 2017 09.00.00

Ajatus siitä, että voitaisiin järjestää valtakunnallisen järjestön vuosikokous Lapissa - Kiilopään Eräkeskuksessa, tuntui täysin mahdottomalta. Ongelmia tulisi matkustamisesta, majoitustiloista, saunoista, ruokailuista ja myös itse kokoussalista. Jäsenistö vierasti ajatusta vielä 1980-luvun alussa.

Kuitenkin kun uusi Kiilopään palvelurakennus valmistui keväällä 1981, hallitus puheenjohtajansa Teemu Salosen johdolla päätti kutsua jo heti samana syksynä jäsenyhdistykset ja jäsenet vuosikokoukseen, jonka nimi uusien sääntöjen mukaan oli ”Talvikokous”. Ja sitähän se oli marraskuun viimeisenä päivänä. Lunta oli lähes puoli metriä ja pakkasta kymmenen astetta. Kokouskutsussa todettiin, että ”pääsemme joukolla testaamaan uuden palvelurakennuksen ja Eräkeskuksen toimivuutta”.

Kiilopään ensimmäisessä järjestökokouksessa oli 100 yhdistystä ja 358 osanottajaa. Kun siihen lisättiin mukaan henkilökunta ja kaikki esiintyjät, saatiin lukemaksi 400 henkilöä, jotka piti mahduttaa majoittumaan, kokoustamaan, ruokailemaan ja saunomaan Kiilopäällä. Kyseessä oli Suomen Ladun suurin vuosikokous kautta aikojen ja edelleenkin. Se oli todellinen palvelukeskuksen testi, josta henkilökunta selvisi emäntä Rauni Määtän johdolla kunnialla. Suurin osa mukana olleista oli ensimmäistä kertaa Kiilopäällä. Heille jäi mukava muisto tapahtumasta ja Kiilopää tuli tällä tavalla ”omaksi keskukseksi”; se ei ollut enää vain numeroita vuosikertomuksessa. Näin jälkeenpäin joutuu ihmettelemään sitä, kuinka ”latuhengen” voimalla saatiin kaikille majoituspaikka: eihän silloin ollut vielä hotellirakennusta, ei lomaosakkeita eikä lähiseudun mökkejä. Mutta silloin kahden hengen huoneeseen mahtuikin viisi latulaista.

Mukana ollut aktiivinen retkeilijä ja ”laturunoilija” Saima Norimäki kuvasi hienosti tapahtumaa lähettämässään avoimessa kirjeessä:

”Haluan palauttaa mieliin suurtapahtuman Kiilopään uudistetussa Eräkeskuksessa, jossa ’mikään ei oo kuin ennen, vaan kaikki on kuitenkin kuin ennenkin’, eli samat tutut lähimmäiset ja sama hieno latuhenki. Suurella joukolla oli tultu Talvikokoukseen, samalla tutustumaan uuteen taloon ja tuntemaan mielihyvää sen aikaansaamisesta. Olkoon alkaneen vuoden mottona: Kasvakohon ladun rivi, jatkoks tulkoon uusi nimi, tehden työtä ja palvellen, hyödyks kansamme armaisen.”

Talvikokouksessa kerrottiin, että Ladun jäsenmäärä kasvoi jälleen 14 % kuluneen vuoden aikana. Kiilopää oli kasvun yksi tärkeä osatekijä.

Seuraavan kerran Suomen Ladun järjestöväki kokoontui Kiilopäällä 12 vuotta myöhemmin eli lokakuussa 1993. Silloinkin sää suosi ja aikaa oli riittävästi hiihtämiseen kirkkaan valkoisilla ensilumilla. Ohjelma oli hyvin monipuolinen ja tarjosi aikaa ulkoiluun puheenjohtaja Jaakko Paavelan johdolla. Osanottajia oli runsaasti eli 230 henkilöä. Tällöin Joensuun Ladun puheenjohtaja Martti Ossi ehdotti, että Talvikokous pidettäisiin aina Kiilopäällä. Siihen hallitus ei innostunut, koska oli hyvä pitää kokouksia vuoronperään eri puolilla Suomea. Seuraavan kerran kuitenkin kokoonnuttiin jo viiden vuoden kuluttua eli lokakuussa 1998 puheenjohtaja Ilkka Vuoren johdolla. Samalla vihittiin käyttöön ”Suomen suurin ja paras maasauna”. Nytkin väkeä oli reilusti yli 200 henkeä. Neljännen kerran järjestökokous pidettiin Kiilopään 50-vuotisjuhlien merkeissä vuonna 2014 puheenjohtaja Pekka Alasen toimiessa Syyskokouksen isäntänä (Blogin kuva: Toni Hilden). Kokouksen nimi oli vaihtunut uusittujen sääntöjen myötä.

Keväällä 2018 Suomen Ladun perustamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Silloin jäsenistö kokoontuu ensi kertaa Kevätkokoukseen Kiilopään keväthangille.

 




Tuomo Jantunen

Mutta silloin kahden hengen huoneeseen mahtuikin viisi latulaista.

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää