Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa

Tuomo Jantunen ke 15. marraskuuta 2017 09.00.00

Retkeilijöiden palvelemisesta kaikki alkoi. Kiilopään ensimmäinen johtaja Aarno Peltonen kertoi, että tunturikeskuksen ensimmäisinä vuosina heti tottui siihen, että vaeltajat unohtivat vaellustavaroitaan kotiin. Niinpä varastohuoneessa piti olla varasompia, siteiden kantavaijereita, retkisahoja ja -kirveitä, varakärkiä, karttojen kopioita, kompasseja, ruuveja, liistereitä, laastareita, rukkasia, pipoja, lapasia ja paljon, paljon muuta lainattavaa. ”Toiveemme oli, että saisimme ne retken jälkeen takaisin. Ja hyvinhän se pelasi: varastomme jopa täydentyi koko ajan, kun vaeltajat jättivät vaelluksensa jälkeen ylimääräisiä varusteita Kiilopään varastoon”.

Ensiksi kaikkea lainattiin maksutta vaeltajille, ja toki niin tehdään jonkin verran vielä nytkin. Tosin nykyisin Lapissa on lisääntynyt kaikilla aloilla kaupalliset palvelupisteet. Enää oppaat eivät aamuisin automaattisesti voitele asiakkaiden suksia, eikä tunturikeskuksen aamiaispöydästä oteta päivän eväitä, vaan nämä palvelut ostetaan. Samoin ovat lisääntyneet opaspalvelut ja myös hiihtokoulut. Kun hiihtorinteissä on toiminut laskettelukouluja slalomrinteiden perustamisesta alkaen, niin samalla tavalla toimivat nykyisin hiihtokoulut useimmissa maastohiihtokeskuksissa. Myös monet Lappiin tulijat vuokraavat nykyisin suksensa ja kaikki varusteensa Kiilopään monipuolisesta vuokraamosta, eivätkä halua maksaa lennoilla perittäviä maksuja. Ja onhan se kätevää saada käyttöön juuri siihen maastoon sopivat sukset ja hiihtovälineet.

Tietysti näitä palvelupisteitä on lisääntynyt koko ajan. Merkittävimmät ja suurimmat palvelut liittyvät moottorikelkka-, poroajelu- ja koirasafariliiketoimintaan. Myös maastopyöräily ja lumikenkäily ovat tuoneet uusia palvelupisteitä Lapin keskuksiin.

Kiilopäällä perustettiin suksien voitelupalvelu- ja vuokraustoiminta keväällä 1988. Mukana oli toiminnan käynnistäjänä Suomen pisimmän hiihtovaelluksen junaillut suunnistaja Mikko Heikkilä, joka oli jäänyt eläkkeelle Rajavartiostosta (maj evp). Palvelupiste käsitti aluksi vain suksien voitelun. Uusia REX-voiteita testattiin, ja voitelua tehtiin avoimen laavun edessä Kiilopään pihassa. Tavoitteena oli se, että voitaisiin saada hyvä asiantuntija auttamaan suksien voitelussa sekä talossa asuvia asiakkaita että sinne päivän aikana ”mehulle hiihtäjiä”. Sitten talvella 1990 ”voitelumestariksi” palkattiin erinomainen hiihtäjä ja kielitaitoinen Terttu Sällinen, joka yllätti mm. ranskalaiset hiihtäjät kielitaidollaan. Hänen työskentelymallinaan oli Helsingin Paloheinään perustettu voitelupiste. Silloin toiminta siirtyi sisätiloihin – Kiilopäällä päärakennuksen alakertaan. Syksyllä 1990 Suomen Latu mainosti palvelua ilmoituksissa: ”Voitelumestari Terttu Sällinen avasi Kiilopään hiihtopalvelupisteen viime keväänä. Hyväksi koettua toimintaa jatketaan tulevana talvena.”

Kiilopään voitelupalvelu jatkoi toimintaansa seuraavana vuonna, ja siitä alkaen palvelupiste on toiminut. Vuokrausvälineistö on laajentunut huomattavasti – käsittäen nykyisin yli 150 nimikettä vaellussuksista ja ahkioista lumikenkiin sekä lukuisiin lähiretkeilyssä käytettäviin tuotteisiin. Suksien voitelu on vähentynyt viime vuosina, koska käytössä on uusia pitopohjasuksia. Keskuksen palveluksessa ovat toimineet monet tunnetut retkeily- ja hiihtopersoonat Tertun ja Mikon jälkeen. Sellaisia ovat olleet mm. SHL:n hiihtovalmentaja Timo Laine, opas Seppo Lahdenperä ja Lapin Paliskunnan nykyinen poroisäntä Harri Hirvasvuopio ja Kiilopään monivuotinen opas Mauri Virpikari.

Mauri kertoi, että kevätsesongin alkaessa vuonna 1998 talon johtaja Pirjo Kouvo pyysi häntä voitelupisteeseen avuksi ”muutamaksi päiväksi”. Siitä alkaen Mauri on ollut palvelupisteen kehittäjänä: ”Voi sanoa, että työ vei mennessään.” Nykyään vuokraamo aloittaa työskentelyn jo ensilumien aikaan ja se jatkuu vappuun saakka, jonka jälkeen hoidetaan kesävarusteiden vuokrausta. Ulkomaalaisten osuus on kasvanut: ”Kiireisimpinä aamuina vuokraamossa on samaan aikaan 25 asiakasta viidestä eri maasta, ja kaikkia on ehdittävä palvella. Apu on silloin tarpeen. Yksin ei ehdi.”

Kiilopään palvelupiste on innoittanut moniin uusiin ”ladunavauksiin”. Sellainen oli mm. talvella 1990, kun Karhu-Titan kutsui tunturikeskukseen 150 urheiluvälinekauppiasta opiskelemaan sekä suksien valintaa että voitelua. He edustivat eri paikkakuntien tärkeimpiä urheiluliikkeitä. Toimitusjohtaja Antti Urrila näytti hiihdon opetuksessa esimerkkiä. Siihen aikaan oli paljon esillä se, että urheiluliikkeillä on suuri merkitys suomalaisten liikuntakäyttäytymisen ohjaamisessa. Kiilopää oli mieliinpainuva opetuspaikka ja opettajat maamme parhaimmistoa.

 




Tuomo Jantunen

Myös maastopyöräily ja lumikenkäily ovat tuoneet uusia palvelupisteitä Lapin keskuksiin.

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää