Tunturikuolemat ovat järkyttäneet

Tuomo Jantunen ke 13. joulukuuta 2017 09.00.00

Kiilopään historian ensimmäinen kuolemantapaus sattui heti Koulutuskeskuksen avaamisen jälkeen helmikuussa 1965. Silloin yksinäinen vaeltajanuorukainen katosi. Muutamaa viikkoa myöhemmin toinen retkeilijä sai ”tautikohtauksen” ja menehtyi, ennen kuin helikopteri ehti paikalle. Samana keväänä soselumilla ja räntäsateilla Lapissa hiihti kolmas vaeltaja itsensä uuvuksiin, istui hangelle ja siihen sortui.

Nämä kolme tapausta saivat paljon julkisuutta. Moni retkeilijä ja retkien järjestäjä pysähtyi kyselemään: onko erämaa käynyt hengenvaaralliseksi?

Saariselän ”löytänyt” ja sitä markkinoinut retkikirjailija Kullervo Kemppinen vastasi: ”Ei – erämaa ei ole muuttunut. Tunturit ovat samat – samojen lakien alaiset kuin ennenkin. Eräretkelle lähtenyt ihminen on erämaan armoilla niin talven tuiskuilla kuin kesän parhaina aikoinakin.”

Lehtiuutisissa mainittiin maasto ”pahaksi ja rasittavaksi.” Mutta jokainen Kiilopään ja Rumakurun maastoissa liikkunut tietää, että tienoo on jokseenkin leppoisa. Se tunturialue voi kuitenkin olla hengenvaarallinen yksinäiselle retkeilijälle.

Näiden ensimmäisten tapahtumien jälkeen Latu ja Polku -lehti antoi lukuisissa artikkeleissa ohjeita retkeilijöille. Mutta kävijämäärät kasvoivat, ja alueelle tuli paljon myös ulkomaalaisia. Uusia onnettomuuksia sattui. Niinpä olemme saaneet lukea uutisista, kuinka ”erämaa on julma”:

Kaksi ulkomaalaista menehtyi -20 C°:n pakkasessa lähdettyään oikaisemaan Rumakurulta kohti Vellinsärpimää. Tämä osoitti, että viitoitetuilta reiteiltä ei voi ensikertalaiset Lapin retkeilijät poistua. Pariskunta löydettiin paleltuneena vasta viikon etsimisen jälkeen.

Yksi retkeilijä eksyi jopa Luulammen ja Kiilopään merkityltä reitiltä kovassa lumituiskussa ja hänet löydettiin Aurinkokurun ja Niilanpään ylittäneenä muutaman kilometrin päästä.

Sairauskohtausten vuoksi moni on jouduttu hakemaan moottorikelkalla tai helikopterilla. Useimmat ovat pelastuneet, mutta monia on menehtynyt . Eniten minua järkytti Antti-ystävän kuolema ensilumen aikaan.

Joen ylitys Lankojärven ja Porttikosken välillä vei kaksi henkilöä syyskuussa 1992. Kaksi ruskaretkeläistä oli yrittänyt kahlata tulvivan Suomujoen yli. Rinkat olivat selässä. Jääkylmässä vedessä toiselle rannalle pääsy oli mahdotonta.

Tässä on vain pieni osa tapaturmista, eksymisistä ja menehtymisistä, joita Saariselän tunturialueella on sattunut. Ja aina tuollainen uutinen on koskettanut syvältä. Välillä retkeilijät kysyivät toisiltaan: Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Uskallammeko vastedes innostaa kansalaisia retkelle Lappiin?

Turvallisin tapa retkeillä Lapissa on osallistua opastetuille vaelluksille, joita sekä Suomen Latu että sen jäsenyhdistykset tekevät. Olemme ehdottaneet kursseille osallistumista. Siellä oppii perustiedot, ja oppaan johdolla taidot karttuvat. Edelleen Saariselän ja Lapin tunturit kutsuvat retkeilemään.

 




Tuomo Jantunen

Turvallisin tapa retkeillä Lapissa on osallistua opastetuille vaelluksille.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Mies syö erämaata

Hakeudun aina pois merkityiltä reiteiltä mutta varusteet pitää olla sen mukaiset että voi yöpyä maastossa kolmekin vuorokautta helposti kelillä kuin kelillä. Kyllähän se välillä tuntuu kuin kantaisi muuttokuormaa mukana mutta voipa olla turvallisin mielin. Ja sitten se kännykkä ja varavirta.

- 13.12.2017

Tunturiin lähtijän käskyt tärkeitä

Suomen Latu, Tunturilatu ja Kiilopää ovat pitäneet jo yli 50 vuotta esillä ”Tunturiin lähtijän 5 käskyä”. Jos niitä noudatettaisiin, ei eksymisiä ja vahinkoja juurikaan syntyisi.
Ne voisivat kuulua kaikkien vaeltajien ennakkovarustukseen.

- 13.12.2017

Yksinäinen vaeltaja

Olen 30-vuotta Lapissa joka ikinen kesä Saariselällä vaeltanut. Olen aina huolehtinut siitä,että pysyn reitillä, kompassi ja kartta ovat kunnossa,retkimuona aja juomaa riittävästi mukana, ja paljon taukoja ja vauhti leppoisaa. Majapaikassa olen aina ilmoittanut minne menen ja koska tulen.Autiotuvan päiväkirjaan laitan aina käynnistä merkinnän ja ilman ladattua kännykkää en sitten lähde vaelluksille oöllenkaan,enkä soittele tunturiretkillä,ettei akku kulu. Näillä olen aina pärjännyt ja näillä omilla ohjeilla pärjään jatkossakin ihan varmasti.Ensi kesänä jälleen Saariselälle 8 päiväksi vaeltamaan.

- 13.12.2017

Onnettimuudet

Lapin hiihtokeskuksilla on kyllä monipuoliset merkityt ja huolletut patikointi-ja hiihtoreitit, jotka kulkevat myös tuntureiden yli. En kyllä nöe mitään lisäarvoa lähteä harhailemaan tai oikaisemaan reitiltä pois. Lapin rauhaa kyllä löytyy turvallisistakin reiteistä.

- 13.12.2017

Onnettomuudet

Minulta on vuosien saatossa kuollut monta tuttua liikenneonnettomuuksissa. Joissakin tapaukissa on varmaan myös ollut kyseessä oma tai jonkun muun ajovirhe. Yhtään läheistä tuttua ei ole menehtynyt erämaahan.
Tehdään edelleen turvallisuustyötä kaikilla aloilla. Onnettomuuksilta ei kuitenkaan voi välttyä kokeneinkaan.

- 13.12.2017

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää