Arktisen rakentamisen maailmanennätys

Tuomo Jantunen ke 21. helmikuuta 2018 09.00.00

Kiilopään juuri 2,5 vuotta aikaisemmin rakennettu ja sisäänajettu päärakennus paloi 12.9.1983. Silloin Kiilopäällä vietettiin parasta ruska-aikaa: talossa oli väkeä yhteensä 120 henkeä. Oppaita ja isäntäväkeä lukuun ottamatta kaikki asuivat onneksi tulipalon aikaan muissa majoituspisteissä kuin päärakennuksessa. Palokunnan saapuessa paikalle 50 minuutissa tuli raivosi jo toisessa kerroksessa. Mitään ei ollut tehtävissä. Vain kellarikerroksen betonirakenteet säilyivät, joskin nekin kärsivät savu- ja vesivahinkoja.

Tulipalon syiden selvittely jatkui monen viikon ajan. Vakuutusyhtiökin käytti aikaa korvauspäätösten tekemiseen viikon verran. Vahingot kohosivat noin 7 miljoonaan markkaan ( 3 milj. euroa/v. 2018). Kaikesta huolimatta ruskaviikkolaiset jatkoivat lomaansa ja väliaikaiset järjestelyt saatiin valmiiksi parissa viikossa: keittiö- ja ruokailupalvelut siirrettiin Ahopäähän eli vanhaan päärakennukseen ja sen vierelle rakennettuun parakkiin.

Jo kahden viikon kuluttua tulipalosta valmistuivat arkkitehti-, sähkö- ja LVI-piirrustukset sekä uudet työselitykset. Niitä tehtiin Jyväskylässä, jossa edellisen päärakennuksen suunnittelija, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala asui. Suomen Ladun työryhmä muutti väliaikaisesti Hotelli Laajavuoreen, jossa urakkatarjousasiakirjoja kirjoitettiin yötä päivää. Tässä kykynsä osoitti sihteeri Anja Leskinen.  Niinpä tarjouskyselyt voitiin lähettää normaalissa järjestyksessä 10 pääurakoitsijalle ja aliurakoitsijoille jo 25.9. Laskenta-aikaa he saivat vajaan viikon. Aikaisemman rakennuksen asiakirjoista oli tietysti suuri apu. Uuteen rakennukseen tehtiin lisäksi yli 100 muutosta, joista tietysti kaikista jouduttiin neuvottelemaan vakuutusyhtiö Sampon kanssa.

Lokakuun 1. päivänä julistettiin urakkakilpailun voittaja: Insinöörirakentajat Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Mauri Niemen kanssa ei tarvinnut käydä samanlaista kädenvääntöä kuin edellisen rakennuksen urakkaneuvotteluissa, koska vakuutusyhtiö ymmärsi tilanteen: uusi rakennus oli tarpeen saada nopeasti pystyyn. Ja tinkaaminen jäi vähäiseksi. Tähän vaikutti paljon myös se, että keskeytysvakuutusyhtiö OTSO oli taustalla ja halusi vauhtia työhön. Onneksemme Suomen Latu oli ottanut kamreeri Timo Nisulan esityksestä keskeytysvakuutuksen noin puoli vuotta ennen tulipaloa. Tuota keskeytysvakuutusta oli vaatinut myös lainoittaja KERA.

Työt alkoivat tulipalon jälkien siivoamisella välittömästi. Rakennuslupa saatiin helposti yhdellä puhelinsoitolla rakennustarkastajalta. Toki asiakirjat lähetettiin lautakunnalle. Itse rakentaminen aloitettiin lokakuun puolivälissä, jolloin lumi oli jo maassa. Rakennustyöt käynnistyivät vauhdilla ja niihin osallistuttiin talkoilla jopa Helsingissä. Kun esim. kaikki lattiat jouduttiin purkamaan ja uusia laattoja ei löytynyt mistään, kuljimme pääkaupunkiseudulla liikkeestä liikkeeseen ja ostimme, mitä löytyi (beige, 20cm x 20 cm). Näin aulan ja ruokasalin lattiasta tuli melkoinen mosaiikki, kun siinä on tänäänkin nähtävissä 10 erilaista laattalajia. Myös pöytien, tuolien, keittiökoneiden ja koko kalustuksen hankinta jäi Helsingin huoleksi. Erityisesti Suomen Ladussa iloittiin siitä, kun koko alakerta voitiin saada käyttökuntoon luentotiloineen ja saunoineen. Samalla saatiin uudistettua lattiat, katot ja seinät, jotka kaikki olivat olleet aikaisemmin betonipintaisia. Nyt ne päällystettiin arkkitehdin suunnitelmien mukaan.

Kaikki oli valmista 12.2.1984, jolloin ensimmäiset lomavieraat saapuivat. Rakennustöihin ja sisustamiseen käytettiin yhteensä 105 päivää. Tuo päivien määrä oli monille latulaisille erityisen tärkeä. Eri urakoitsijoiden työlistoilla oli kaikkiaan yhteensä 100 henkeä, joista aina 50 yhtä aikaa. Mauri Niemi kertoi avajaisissa, että tavallisesti tämän kokoisilla työmailla työskentelee noin 15 henkilöä. Nyt kaikki tehtiin vauhdilla ja käsin: rakennuselementtejä käytettiin vain liimapuupalkeissa ravintolan katossa. Tietysti työtä nopeutti paljon se, että nyt rakennusta pystytettiin toista kertaa ja käytettiin samaa urakoitsijaa ja aliurakoitsijoita. Tästä reippaasta vauhdista hyötyivät sekä vakuutusyhtiöt että Suomen Latu. Urakoitsijalta katetta söi suuri työvoiman määrä.

1660 m2:n vaativa rakennustyö eli ravintolasali, kahvio, keittiötilat, sosiaalitilat, yleisösaunat, varastot, asunnot ja oppaiden huoneet tehtiin Lapin ankarissa talvioloissa: marraskuussa valutöiden aikaan keskilämpötila oli -15 C (Huom! lukema tarkistettavissa Ilmatieteen laitokselta), pakkanen kävi talven aikana jopa -30 C:ssa ja lunta tuiskutti metrin verran helmikuuhun mennessä. ”Arktisen rakentamisen maailmanennätys!” julistettiin TV- ja radiolähetyksissä Kiilopäältä helmikuussa.

 




Tuomo Jantunen

Mitään ei ollut tehtävissä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

5 vuotta myöhemmin

Hämmentävän nopea ja hyvin organisoitu suoritus. Hiihtelin 1989 yöllä Tankavaarassa kuutamokuvia ottamassa.Kiilopään suunnalla koko taivas oli punaisena.Epäilin, että palaako Kiilopään hotelli taas.Onneksi ei, sillä punainen taivas johtui tulipunaisista revontulista. En ole nähnyt sellaisia ennen enkä jälkeen. Jos oikein muistan, niin johtuivat hiukkastörmäyksestä happikerroksiin. Diakin on olemassa jossakin yhdestä 50 kenkälaatikosta. Pitää etsiä ja laittaa Tuomolle.

- 22.02.2018

Sampo ja latu

Sampo vakuutusyhtiö oli hyvä ja vakavaarinen vakuuttaja, ei viivytellyt korvauksissa ja korvasi selvät vahingot aina ehtojen mukaan heti. Myin mielelläni luottettavan yhtiön vakuutuksia v-200 alkuun asti ja asiakkaat olivat tyyväisiä. Sain hyvää palautetta asiakkailta ja Sampolta

- 21.02.2018

Talkoilla suuri merkitys

Itse rakentaminen tapahtui tällä kertaa täysin ostettuna eri urakoitsijoilta. Mutta ympäristön suistuminen ja rakennuksen sisustaminen oli talkoolaisten vastuulla. Kun asiakkaat saapuivat Kiilopäälle helmikuun toisella viikolla, oli kaikki tip, top. Talkoopäiviä oli yli 500. TJ.

- 21.02.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää