Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä

Tuomo Jantunen ke 28. helmikuuta 2018 09.00.00

Ensimmäiset Lumenveiston SM-kilpailut pidettiin helmikuussa 1980 Jyväskylän Laajavuoressa yhteistyössä Suomen Ladun, Rantasipi-hotelliketjun ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Tapahtuma sai suuren yleisösuosion sekä näkyvyyden lehdistössä ja sähköisissä viestimissä. Se myös käynnisti lumenveiston ja myöhemmin jäänveiston toiminnot Suomessa.

Seuraavana vuonna SM-kilpailut pidettiin Hyvinkään Sveitsissä. Ensimmäisen palkinnon voitti Saimaan Ladun joukkue ”Ilolintu” -veistoksellaan. Niinpä syntyi ajatus, että tämä työ on välittömästi saatava Kiilopäälle. Lappeenrantalaiset – Pekka Puustinen, Lasse Ahopalo ja Mauri Väyrynen saivat kisan päätteeksi ”kunniapalkinnon”: Tervetuloa rakentamaan tuo sama riekkoa kuvaava veistos Kiilopään pihaan!  Myöhemmin Saimaan joukkue menestyi erinomaisesti seuraavissakin SM-kilpailuissa ja sai edustusoikeuden vuonna 1985 Japanin Sapporossa pidettyihin kansainvälisiin kisoihin. Joukkue toimi Suomen lumenveiston ”ladunavaajana”.

Lumenveiston alkuvuosina säännöt edellyttivät, että veistos on taiteellisesti tasokas (40 %), mutta samalla sen on palveltava lasten lumileikeissä (60 %). Niinpä seuraavina vuosina Kiilopäälle syntyi aina näytöstyö, jonka teki Suomen paras lumenveistojoukkue. Syntyi suosittu leikkipaikka lumesta.

Lapissa lumenveisto alkoi sitten jopa kansainvälisellä tasolla, kun Juhani Lillberg ryhtyi järjestämään kilpailuja Rovaniemen keskustassa vuonna 1984. Viralliset Lumenveiston SM-kisat järjestettiin Suomen Ladun ja Kemijärven Ladun toimesta napapiirin maisemissa seuraavana vuonna. Merkittävänä taustahahmona siellä oli puun- ja jäänveistäjä Upi Kärri.

Tunnetuin suomalainen lumirakennelma kautta aikojen on ollut Kemin lumilinna. Se rakennettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1996 eli 16 vuotta sen jälkeen, kun Suomen Latu oli käynnistänyt lumenveisto-ohjelmansa. Ensimmäinen Kemin lumilinna pääsi Guinessin ennätystenkirjaan 1 100 metrisine muureineen. Kuitenkin ensimmäiset lumiveistokset Suomesta olivat samassa kirjassa jo vuonna 1982, kun Hämeenlinnassa ratkottiin MM-mitalit.

Kiilopään lumenveistohistoriaan kuuluu helmikuussa 1994 SM-kilpailujen järjestäminen, joka toteutettiin Vesa Lappalaisen johdolla ja Kiilopään henkilökunnan ja talkooväen toimeenpanemana. Mukana oli 17 kolmihenkistä joukkuetta. Taso oli arvovaltaisen tuomariston mielestä korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Olivathan sääolot ihanteelliset ja lumi puhtaan valkoista. Voittajaksi selvisi Ähtärin Tuomarniemen metsäoppilaitoksen joukkue työllään ”Odotus”.

Latu ja Polku -lehti kirjoitti: ”Kisan jälkeen veistokset siirtyivät lasten käyttöön. Illan pimetessä veistokset valaistiin, jolloin niistä muodostui valon, varjon ja kimaltavan lumen satumaa. Kiilopään pihapiiri on koko kevään ajan mitä parhain luontoliikunnan aarreaitta koko perheelle.”

2000-luvulle tultaessa innostuttiin Kiilopäällä jääveistoksista ja saatiin tekijöiksi huippujoukkue Fedor Markovin johdolla Siperian Jakutiasta, jota manageroi vuosittain Veijo Rahikainen. Nämä jääveistokset sijoitettiin Kiilopään päärakennuksen eteen ja valaistiin värivaloin. Tämä jääkausi kesti reilut 10 vuotta.

Vime vuosina Kiilopään lumiveistoksia on voitu ihastella alkutalven aikana, kun Kuusaan Ladun lumitaiteilija Veijo Oinonen on morsiamensa Helena Korhosen kanssa tehnyt satuhahmoja ja muutakin lumitaidetta mm. Kiilopäähiihdon aikoihin. Viime talvena veistokset säilyivät reilusti yli joulun ajan.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

Lapissa lumenveisto alkoi sitten jopa kansainvälisellä tasolla.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Uusia oivalluksia tarvittaisiin

Silloin 1980-90 -luvuilla Kiilopään veistokset oli melkoinen nähtävyys, koska mitään vastaavaa ei ollut Lapissa.
Nyt suuria lumi- ja jäärakennelmia, veistoksia ja jopa majoituksia on kaikkialla Lapissa.
On hienoa, että Kiilopäällä perinne jatkuu vaikka vähäisessä määrin. Mutta mikä olisi uusi tempaus? Voisiko ottaa mallia esim. Tampereelta, jossa jääveistokset ovat valaistuina polun varressa metsässä. Uusia elämyksiä tarvitaan.
Ja voisihan turvekammista tehdä ”pakastekammin” ja esitellä jääveistoksia myös kesäaikaan? TJ.

- 28.02.2018

Hienoa toimintaa

Historiallisen hyvä tarina ja ihmisten sitoutumisesta. Toivottavasti kaikki tämä jatkuisi ja kehittyisi vielä pitkään

- 28.02.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää