Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa

Tuomo Jantunen ke 21. maaliskuuta 2018 09.00.00

Wolfgang Muller oli todellinen Suomen ja Kiilopään ystävä. Samanlaisia hiihdosta innostuneita saksalaisia ovat tietysti olleet elämänsä aikana ja Saariselän maisemissa Herman, Kurt ja Walter.

Tässä on pieni tarina Wolfgangista, joka oppi miltei ensimmäiseksi suomalaiseksi sanakseen: ”Uskomatonta!”

Wolfgang vieraili 1970-luvun alusta alkaen Suomessa parhaimmillaan jopa kolme kertaa vuodessa. Vakiokäynti osui kevättalven hangille Kiilopäälle, jonne hän myös aina toi mukanaan ystäviään ja tuttujaan tutustumaan Suomen Lappiin ja hiihtämiseen siellä. Kiilopään lomaviikkoja kertyi hänen elämänsä aikana yli100 eli reilut 60 kertaa, koska Lapin loma oli aina kahden viikon mittainen.

Tuttavuutemme alkuvuosina, 1980-luvulla Wolfgang toivoi minun tulevan tutustumaan hänen ”hiihtokoneeseensa”, jonka avulla hän piti hiihtotaitoaan ja -kuntoaan yllä läpi vuoden. Hänelle oli hyvin tärkeää, että Lappiin tullessaan hänellä olisi kova hiihtokunto.

Tämä tutustumismatkani toteutui kesällä 1984, jolloin kävimme perheen kanssa tutustumassa ja kokeilemassa insinööri Wolfgangin keksintöä.

Paikka, jossa ”hiihtokone” sijaitsi, oli Hampurin läheisyydessä sijaitseva pieni kylä nimeltään Rosengarten. Siellä kone seisoi kauniissa puutarhassa, jossa ruusut kukkivat ja linnut visersivät. Mikäpä siellä oli hiihdellessä.

Hiihtäminen tapahtui noin 2 metrin levyisen juoksumaton päällä. Siinä juoksumatolle annettiin koneen avulla vauhtia sen mukaan, kuin hiihtäjä halusi. Rullasuksilla lykittiin ja sauvoilla työnnettiin.

Vaikeaa oli kuitenkin löytää oikeaa hiihtorytmiä, koska sukset liukuivat matolla kuin itsestään, ja erityisesti sauvoilla työntämisestä ja suksella potkaisusta ei tullut mitään. Mattohan liukui työnnön ja potkun aikana taaksepäin.

Tuumailin siinä hiihdellessä, että tämä konehiihto on kuitenkin Wolfgangille parempaa hiihtoharjoittelua kuin ei mitään. Normaalia rullasuksihiihtoa se ei voittanut.

Konetta en ostanut enkä tilannut Suomeen. Nyt hiihtokonetta ei enää ole, koska se tuhoutui tehtaan palossa pari vuotta sitten.

Suuri oli aina sitten Wolfgangin ja hänen ystäviensä nautinto heidän päästessään Lapin ja Kiilopään lumille oikeasti hiihtämään – milloin marraskuussa tai joulun aikaan, mutta varsinkin maalis-huhtikuun hangilla. ”Ensimmäinen kerta Suomen luonnossa ja Lapissa teki minuun uskomattoman vaikutuksen – minusta tuli Kiilopäällä lapinhullu.”

Wolfgang Mullerin elämyksellisin hiihtoretki osui vuoteen 1982, jolloin hän toteutti unelmansa – Kiilopään Kierroksen: ”Kiitos Matti Nikulalle ja huoltojoukoille – selvisimme 10 tunturin kierroksesta!”

Hän muistaa kaikki tunturit nimeltä. Merkittävän tästä retkestä tekee se, että jokainen huippu kohoaa yli 500 metrin korkeuteen ja matkaa tulee 100 km. Ja tämä retki tehtiin 24 tunnissa. ”Mitali ja kaunis diplomi ovat kotonani kunniapaikalla ja nyt saavat lapsenlapsetkin sitä ihailla.”

Wolfgang oli tyypillinen Kiilopään ystävä: uuden loma-ajan hän varasi aina edellisen lomaviikon päättyessä. Kiilopään alkuaikoina ulkomaalaisten osuus oli vähäinen. Se alkoi lisääntyä vasta 1990-luvulla, jolloin Dominick Arduin ryhtyi kiertämään Eurooppaa ja markkinoimaan Kiilopäätä. Nykyisin ulkomaalaisten retkeilijöiden osuus Kiilopäällä on noin kolmannes. 

 




Tuomo Jantunen

Joka vuosi Kiilopäällä yli 40 vuotta.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Jos Luoja suo

Kun Wolfgang palasi Kiilopäältä Helsinkiin, me tavallisesti tapasimme. Hän kertoi Kiilopään retkistään ja lähes aina hänellä oli ideoita Kiilopään kehittämiseksi. Usein ne liittyivät säästöasioihin ja mm. tuulimyllyjen rakentamiseen.
Kun hävästelimme, niin joka kerta hän totesi: ”Ensi vuonna hiihdetään yhdessä - jos Luoja suo.”
Vuonna 2015 ei kuulunut soittoa. Huhtikuussa tuli yllättävä suruviesti... TJ.

- 26.03.2018

Wolfgang, ystäväni

Tunssin hänet jo vuodesta 1985 alkaen. Hänestä tuli paras ulkomaalainen ystäväni. Tapasimme vuosittain Kiilopäällä. Huolsin hänen suksensa vuosien ajan. Kevättalvella 2015 hän tapansa mukaan
lähti Kiilopäältä bussillla Rovaniemelle ystäviensä luokse. Olin kotona Sodankylässä kun hän soitti ja kysyi voisinko tulla tapaamaan häntä vielä linja-autoasemalle. Olihan minulla aikaa. Juttelimme niitä näitä, hän oli iloinen hyväkuntoisen oloinen. Meni muutama päivä kun posti toi järkyttävän uutisen,
hän oli menehtynyt Rovaniemellä yöllä nukkuessaan. Tapaamisemme oli hyvästijättö.
Isku oli raskas. Puhuin hänen poikansa Oliverin kannsa, ja hän totesi, että näin isä varmasti olisi toivonutkin, lähteä rakastamassaan Lapissa viimeiselle purjehdukselle. Hän oli myös innokas purjehtija.

- 26.03.2018

Wolffang

Eikö Wolffang käy enää Kiilopäällä?

- 22.03.2018

Wolfgang siirtyi rauhaisiin hiihtomaisemiin

Wolfgang Muller kuoli vuonna 2015. Muistimme häntä ja hänen omaisiaan adressilla, ja sytytimme kynttilän todellisen Kiilopään ystävän muistoksi.TJ.

- 22.03.2018

Wolffang

Eikö Wolffang käy enää Kiilopäällä?

- 22.03.2018

Kultamitali Wolfgangille

Wolfgang olisi voinut palkita kultaisella mitalilla sekä hiihdon että Lapin matkailun edistämiselstä yli 40 vuoden ajan. TJ.

- 21.03.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää