Kokoontumiskivi

Tuomo Jantunen ke 6. kesäkuuta 2018 09.00.00

Opin tuntemaan Tunturiladun veteraani ja maailmanmatkaaja Jouko Järviön Kiilopäältä saapuneiden palautteiden perusteella ja sitten myöhemmin yhteisillä ulkomaan telttaretkillä. Joukolta riitti viestiteltävää Lapin vaellus- ja loma-asioista joka kerta, kun hän oli hiihdellyt tunturissa. Ja erityisesti Kiilopään lomaviikoilta ja eräretkiltä tuli palautteita. Tavallisesti palautteet kirjasin muistiin, ja ne käsiteltiin keskuksen johtajan kanssa ja asioihin tehtiin myös hänen esittämiään korjauksia. Sellaisia olivat suksien voiteiden määritys aina aamuisin tai aamiaispöydän antimet tai vuokrauspalveluiden kehittäminen. Tosin emme lopettaneet appelsiinitarjoilua, vaikka Jouko esitti, että omenat tulisi ottaa appelsiinien tilalle aamiaispöytään ja päiväeväiksi. Hänen tunnuslauseensahan oli: ”Syö omena päivässä”.

Tästä Jouko Järviön ruokailusta pyysimme häntä laatimaan artikkelin Latu ja Polku -lehteen vuonna 1994, jolloin hän täytti 80 vuotta. Se kannattaa lukea ja ottaa opiksi, kuten: ”Minäpä syön omenan ja muutakin raakaravintoa. Olen koko elämäni ajan pyrkinyt elämään terveesti. Toivon näkeväni vuosituhannen vaihtumisen ja enemmänkin, eikä riskejä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ole näköpiirissä. Olen myös pohtinut pitkäikäisyyden salaisuutta ja sitä, miksi niin moni eläkkeelle jäänyt mies kuolee ensimmäisenä eläkevuotenaan.” Joukon päiväohjelma oli: ”Syö aamulla kuin hevonen, päivällä kuin koira ja illalla kuin lintu.”

No kyllä Jouko saavutti vuosisadan vaihteen ja reilusti ylikin. Hän kuoli lähes 92-vuotiaana, ja taisipa hän olla yksi vanhimmista kunnallisvaaliehdokkaista Suomessa. Paikkakunta oli Tampere vuonna 2004. Montaa asiaa hän vei aktiivisesti eteenpäin.

Palataan palautteisiin. Tietysti diplomi-insinöörinä ja Keniassa vaikuttaneena kaivonrakentajana monet palautteet liittyivät Kiilopään teknisiin ratkaisuihin. Mutta Suomen Ladun hallitukselle hän kirjoitti, kun Latu otti käyttöön vihreän latupuvun. Se oli ehdottomasti väärä ratkaisu, koska vaeltajan eksyessä vaelluksellaan Kiilopään takamaastoon, häntä on vaikea löytää. Siihen aikaan helikoptereissa ei ollut vielä lämpökameroita: ”Lentäjän on täysin mahdotonta havaita metsään jäänyttä retkeilijää”, viestitti Jouko.

Vuonna 1982 Jouko Järviön palaute oli niin merkittävä, että se oli saatava Latu ja Polku -lehden sivuille. Hän lähetti sen Päiväntasaajalta, jossa silloin työskenteli. Otsakkeeksi tuli ”Avoin kirje Teemu Saloselle”. Teemu oli silloin Suomen Ladun hallituksen puheenjohtaja.

Jouko oli ollut talkoissa kuusi vuotta aikaisemmin ja lapioinut syvää ojaa vanhan päärakennuksen ja uuden rivitalon välillä: ”Kaivantoa tehtäessä syvältä montusta oli nostettu kaivurilla ainakin kuution kokoinen tasapintainen kivi. Iskin siihen silmäni ja tuumin, että kivelle pitää löytyä käyttöä…  Päätin tehdä siitä itselleni ja muille pöytäkiven, jonka viereen olisi mukava pystyttää oma leiri. Siinä se toimi useita vuosia. Nyt kuulin arkkitehti Risto Vuolle-Apialta, että Sinä Teemu olet siirrättänyt sen muualle ja nostattanut sen jonkinlaiseksi monumentiksi. Niinpä kysyn avoimella kirjeellä, mitä aiot sillä tehdä?”

Tietysti Teemu vastasi lehden palstoilla: ”Avoin vastaus Jouko Järviölle”.

Eikä Teemu jäänyt sanattomaksi: ”Hyvä Veli, kiitos kirjeestäsi! KIVEÄ ei ole siirretty ’muualle’ vaan kunniapaikalle uuden palvelurakennuksen edustalle lipputangon viereen. Se on asetettu valitulle kivijalustalle Eräkeskuksen julkisivualueen jyhkeäksi ja luonnonmukaiseksi somisteeksi. Kiven toisena tarkoituksena olen nähnyt sen toiminnan KOKOONTUMISKIVENÄ, jonka luona kairaan lähtevät ryhmät paikasta erehtymättä voivat sovittuna aikana kokoontua.”

Tämäkin Jouko Järviön palaute tuli käsiteltyä positiivisesti, ja Teemu tarjosi kahvit Joukolle Kiilopään kahviossa hänen palattua kaivojen kaivuumatkalta Keniasta.

 




Tuomo Jantunen

Hyvä Veli, kiitos kirjeestäsi! KIVEÄ ei ole siirretty ’muualle’ vaan kunniapaikalle uuden palvelurakennuksen edustalle lipputangon viereen."

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Räikeät värit vaellusasuissa ja teltoissa pitäisi kieltää

Punainen väri teltoissa on yleistynyt huolestuttavasti. Kuinkahan monesti hälytysvärit ovat hätätapauksessa ratkaisseet? Itse en tiedä ainoatakaan tapausta.

Jos etsittävä on tajuissaan, niin se voi mennä ulos maastonvärisestä teltastaan ja levitellä räikeitä riepuja tai antaa valomerkkejä. Jos etsittävä taas on tajuton, niin hätäpuhelukin on voinut jäädä soittamatta. Silloin ei teltan räikeä värikään auta.

Joka tapauksessa luonnonympäristöstä jyrkästi poikkeavat värit ovat visuaalista saastetta ja vastaavat roskaamista.

- 07.06.2018

Omena vai appelsiini?

Jouko J. oli aivan tosissaan, kun hän ehdotti appelsiineista luopumista ja erityisesti käyttämään Kiilopäällä kotimaisia omenia. Siihen oli kaksi syytä: 1. Ravintona omena olisi parempi 2. Ei olisi keväällä lumien sulettua appelsiinien kuoria kaikkialla. Omenan jäänteet maatuisivat paremmin.
No. Minähän yritin ja tilasin 500 kg omenia, ja toin syksyllä pari sataa litraa omenatuoremehua Etelä-Suomesta. Mutta kuinka kävikään? Homehan siihen mehuun iski jo kuukauden kuluttua ja 90 litraa kaadettiin maahan. TJ.

- 06.06.2018

Vihreät värit vaellusasuissa pitäisi kieltää.

Nykyisin ei tästä asiasta paljon enää keskustella, mutta 40 vuotta sitten oli koviakin väittelyjä siitä, olisiko vaeltajien pukeuduttava räikeän punaiseen vai luonnonvihreään asuun.
Taisi olla mielipiteet fifty - fifty...

- 06.06.2018

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää