Kohuttu tie

Tuomo Jantunen ke 18. heinäkuuta 2018 09.00.00

Tunnettu Lapin kulkija, toimittaja ja kirjailija Raimo O. Kojo kokosi havaintonsa ja kokemuksensa Lapin Retkeilyoppaaksi vuonna 1966-67. Tuossa 500-sivuisessa uudessa Lapin oppaassa lukuisat matkakuvaukset muodostivat tietopaketin olosuhteista, retkeilyreiteistä ja tiestöstäkin. Kun Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja Frans ”Jonne” Saastamoinen arvio tuota kirjaa, hän totesi: ”Kirjassa muistellaan kaihoten mennyttä aikaa ja kirotaan mustasukkaisena sivistystä, joka on kuitenkin Lapissa tuonut helpotuksia paikallisille asukkaille ja etelästä saapuneille vaeltajille.” Jonne jatkoi, että Kojon kirja on tuotu markkinoille retkeilijöiden määrän kasvattamiseksi. Siitä syntyi ristiriita.

Tämä ristiriita näkyi myös Kiilopään juuri syntyneen tien kohdalla. Siitä Jonne oli kovin harmissaan: ”Kojon maininta Kiilopään tiestä on turhaa mustasukkaisuutta ja vastahankaisuutta. Tien olisi rakentanut joka tapauksessa joku muu, koskapa Metsähallitus palstoitti sinne 6 km:n päähän tontteja, ja ilman tietä niiden käytöstä ei olisi tullut mitään.” Kiilopään aktiivinen kävijä ja Suomen Ladun yleissihteeri Saastamoinen ennusti silloin: ”On kuitenkin melko varmaa, että Saariselän retkeilyliikenne tulee vuosien mittaan muuttumaan ja kulkemaan Kiilopään kautta…” Ja näin on tapahtunut.

Tuon tunturitien Suomen Latu rakensi kohtaan, jossa oli vain retkeilijöiden ja porojen polkuja. Se valmistui ensimmäistä kertaa puskutraktorin tekemänä maastoon, joka suurelta osin oli kangasmetsää. Tien puolivälissä on suoalue, jonka pohjustus tuotti ensimmäisen ongelman. Ja noita routaongelmia on riittänyt kyseisessä paikassa näihin päiviin saakka. Sorapintainen tie syntyi, ja sitä hiljaa ajaen pääsi uuden Kiilopään Koulutuskeskuksen kuoppaiselle parkkipaikalle. Välittömästi tien valmistumisen jälkeen retkeilijät valtasivat tuon pysäköintialueen lähtiessään Saariselän vaellukselle. Jonnen ennustus alkoi toteutua.

Tien rahoitus oli toinen suuri ongelma. Tietysti 6,5 km:n väylän rakentaminen oli pienelle järjestölle ylivoimaisen kallis, mutta vielä suuremmaksi ongelma alkoi muodostua, kun tietä piti koko ajan huoltaa ja tietysti talviaikaan aurata. Mutta innokkaat Kiilopään ystävät talkoilivat ja keräsivät jäsenistöltä rahaa, mistä suurin osa meni tietöihin eikä Kiilopään rakentamiseen. Tätä jatkui kolme vuotta, kunnes marraskuun lopulla 1967 perustettiin tiekunta hoitamaan tietä ja määrättiin kunkin osakkaan osuudet. Toimitsijamieheksi valittiin metsänhoitaja Claus Sothmann Sodankylästä. Tie rakennettiin sorapintaisena IV luokan maantieksi, ja Kiilopään hoitokustannukset olivat tämän jälkeen 35 % kaikista kustannuksista. Nyt kohta pääsivät myös linja-autot Kiilopäälle.

Seuraava vaihe oli 1970-luvun puolivälissä, jolloin tiestä tuli valtion ylläpitämä tunturitie, ja se päällystettiin öljysoralla. Se oli kuitenkin hyvin kapea ja ohittaminen onnistui vain levennyspaikoilla, joita oli 300-500 metrin välein. Liikenteen lisääntyessä tie oli hyvin vaarallinen. Erityisesti talviaikaan ulosajoja ja kolareita sattui viikoittain.

Öljysorapintaisen tien kuluminen ja routavauriot oli seuraava iso ongelma Kiilopään tiellä. Siihen syntyi suuria reikiä, ja tie oli kallellaan välillä oikealle ja välillä vasemmalle. Korjaustarpeista soitettiin lukuisia kertoja vuoden aikana TVH:lle ja Lapin tiepiirille Rovaniemelle. Kyllä korjauksia tehtiin 1980- ja 1990-luvuilla, mutta entistä vaarallisemmaksi tie tuli. Tielaitoksen pääjohtaja Jouko Loikkanen, joka useasti kävi patikoimassa ja hiihtämässä Kiilopäällä, lupasi, että tie kunnostetaan ennen hänen jäämistään eläkkeelle. Kun sitä korjaustarvetta oli Lapissa hyvin paljon, niin Kiilopään tien uusiminen siirtyi vuodesta toiseen. Myös uusi pääjohtaja – ensin Lasse Weckström ja 2000-luvulla Eero Karjaluoto - saivat viestejä Kiilopään tiestä.

Kun sitten taas kerran ollessani Kiilopäällä toukokuun alussa vuonna 2003, päätin soittaa Lapin tiepiirin päällikölle Tapani Pöyrylle ja valittaa tien hengenvaarallisesta kunnosta, kuulin, että hän on Tielaitoksen pääjohtajan kanssa juuri menossa Utsjoelle tieasioissa ja he ovat kohta Vuotson kohdalla. ”Todellinen onnenpotku!” – tuumin ja pyysin piipahtamaan kahvilla Kiilopäällä. Tiesin, että juuri nyt tie on niin huonossa kunnossa talven jäljiltä, että päälliköt saavat itse nähdä ja kokea Kiilopään tien ongelmat. Matka kesti kauan, mutta he tulivat ja kahvit juotiin.

Loppu onkin sitten iloista kerrottavaa: uusi tie valmistui Kiilopään ja Kakslauttasen välille jo muutaman vuoden kuluttua vuosina 2005-2006 – todellinen maisematie, jossa ohittaminenkin onnistuu ja hoito on ollut Destian osaavissa käsissä. Hiihtäjät pääsevät alikulun kautta reitiltä toiselle. Ongelmiakin tietysti on esim. pyrypäivinä, mutta niiden ratkaisijoilla on tänään paremmat koneet kuin Suomen Ladulla yli 50 vuotta sitten.

 




Tuomo Jantunen

”On kuitenkin melko varmaa, että Saariselän retkeilyliikenne tulee vuosien mittaan muuttumaan ja kulkemaan Kiilopään kautta…”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää