Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 11. heinäkuuta 2018 09.00.00

Moottoripyöräilijöitä on vieraillut Kiilopäällä – erityisesti mökeissä ja retkeilymajassa - sen perustamisesta alkaen, mutta pari kertaa heitä on saapunut valtaisena ryhmänäkin. Kiilopään emäntä Pirjo Roininen kirjoitti raportissaan kesällä 1990 Kontiorallista: ”Motoristien kokoontumisajo järjestettiin kesällä alueellamme. Nimestään huolimatta tapahtumassa ei ajettu, vaan tunturin rinteellä leiriydyttiin ja tavattiin tuttuja. Motoristeja kokoontui Kiilopäällä kahdeksi päiväksi yli 1700 henkeä. Se oli lähes yhtä paljon kuin meillä oli juhannuksena lipun ostaneita (1 800 henk.)”

Moottoripyöräväkeä saapui samalla tapaa ja yhtä paljon myös vuonna 2000. Silloin Kontioralli oli järjestyksessään 34., ja hyvin monella motoristilla oli silloin reilusti aikaa retkeillä tunturimaisemissa. He ovat pitäneet molemmilla kerroilla Kiilopään aluetta, tiloja ja palveluja näihin kokoontumisajoihin ihanteellisena. Moni heistä vieraili nyt ensi kertaa UK-kansallispuistossa. Tavallisesti moottoripyöräily suuntautuu Jäämerelle 4-tietä seuraten. ”Pääteiltä kannattaa poiketa ja pysähtyä”, oli viesti Suomen motoristeille. Myös Kiilopää oli hyvin iloinen Kontiorallien toteutumisesta, sillä noiden tapahtumien jälkeen moottoripyörämatkailijoiden määrä kasvoi tunturikeskuksessa vauhdilla.

Toinen merkittävä moottorivoimin liikkuva porukka – karavaanarit - löysi Kiilopään jo 1980-luvun alussa. Nykyisen päärakennuksen taakse oli vähitellen muodostunut leiriytymispaikka 50 vuotta sitten. Olihan tuo hiekkainen kangas mitä parhainta telttailualuetta, kun vielä tunturipuro solisi alueen vieressä. Sinne leiriläiset olivat tehneet nuotiopaikkoja ja pitivät aluetta siistinä ilman Koulutuskeskuksen talonmiehiäkin. Kun sitten uusi päärakennus valmistui , syntyi  ajoväylä leirintäalueelle. Puskutraktoria apuna käyttäen Kiilopään leiripaikalle kunnostettiin 12 paikkaa karavaanareille. Samalla parannettiin leiriytymispalveluja mm. rakentamalla nuotiokatos.

Paikka merkittiin leirintäoppaisiin, kun oli ratkaistu, missä astioita voi tiskata, missä käydä WC:ssä ja minne tyhjentää vaunujen kemialliset WC:t. Ei sille alueelle montaa tähteä myönnetty, vaikka itse leiriytymispaikka on aina ollut yksi Suomen komeimpia.

Vähitellen alkoi negatiivisten palautteiden määrä kasvaa, kun karavaanarit alkoivat vaatia tasokkaampaa leirintäaluetta vieressä olevine palveluineen. Valitusten johdosta Kiilopään väki päätti Pirjo Kouvon johdolla, että kyseessä ei ole leirintäalue ollenkaan. Se poistettiin kaikista leirintäoppaista ja alue päätettiin sulkea. Syyksi ilmoitettiin, että ko. alueelle tullaan rakentamaan majoitusrakennuksia lähi aikoina. Tästä Suomen Ladun jäseninä olleet karavaanarit hermostuivat ja vaativat alueen säilyttämistä leiriytymisalueena. Sitä vaati myös kansainvälisen FICC-järjestön ex-presidentti Lars Dahlberg, joka kuului alueen vakituiseen käyttäjäkuntaan.

Ongelmien ratkomisen jälkeen leiriytyminen on jatkunut, ja siellä majoittuvat karavaanarit ovat jotakuinkin tyytyväisiä. Nykyisin vapaa saunominen kuuluu vuorokausihintaan, WC:t toimivat ja sähkötolpista tulee virtaa 10 karavaanaripaikalle. Puro solisee kuten ennenkin. Hienot maisemat ja erityisesti Kiilopään huippu houkuttelevat tunturiin. Kiilopään leirialue täyttyy kaikkina sesonkiaikoina eli kevättalvella ja ruskan aikaan, vaikka sitä ei markkinoida missään leirintäoppaissa.

SF-Caravan-järjestön kanssa käydyn kädenväännön seurauksena valtakunnallisessa leirintäalueoppaassa ei ole ollut enää mitään mainintoja Kiilopään leiripaikasta ja jopa Kiilopäälle johtava yleinen tie on poistettu oppaassa olevasta Suomen kartasta.

Kuva: Petri Kulha

 




Tuomo Jantunen

Toinen merkittävä moottorivoimin liikkuva porukka – karavaanarit - löysi Kiilopään jo 1980-luvun alussa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Liian pieni?

Kiilopään leirialueesta on tullut eniten valituksia sen pienuudesta. Vain kymmenkunta vaunua tai autoa siihen mahtuu.
Tuohon vedoten alue päätettiin lakkauttaa. Mutta hirveä poru syntyi, ja toimintaa jatkettiin pikku porukalla, ja käyttäjät ovat tykänneet. TJ.

- 11.07.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää