Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!

Tuomo Jantunen ke 15. elokuuta 2018 09.13.00

Valiokunnan puheenjohtaja Martti Heikuran esitti 40 vuotta sitten, että Kiilopäälle pitäisi rakentaa kaikkien retkeilijöiden iloksi ja tutustuttavaksi perinteiset Lapin asumukset sekä retkeilijöiden käyttämät rakennelmat. Tämän toimikunnan kantavia voimia olivat rakennusmestarit Pekka Huttunen ja Juhani Anteroinen. Valiokunta oli huolissaan siitä, että vanhat majoitteet ja muut rakennukset ovat häviämässä erämaista. Saamelaismuseoissa niitä vielä oli nähtävillä, mutta niitä ei voinut kokeilla. Niinpä Kiilopäälle päätettiin suunnitella perinneasumuksia kaikkien ilmaiskäyttöön.

Talkoovoimin alkoi rakennelmien pystytys vuonna 1979. Paikkana oli kelokämppien takana oleva harjumaisema. Alue sai nimekseen Lapinkenttä. Aluksi talkoiltiin turvelaavu, turvekammi ja nuotiopaikka. Pekka ja Juhani piirsivät rakennekuvat, ja kunnan rakennustarkastaja Mikko Rantala hyväksyi suunnitelmat.

Lapinkentän syntyminen oli tämän toimikunnan näyttävin ja merkittävin työ. Mielenkiintoiset rakennelmat kertoivat muinaisesta asumisesta suurissa erämaissa - niistä kovista ja jopa armottomista olosuhteista, joita erämaan asukas on saanut kokea. Lapinkentän esittelemät rakennelmat ovat aikoinaan antaneet suojan Lapin asukkaille sekä turvanneet elämän jatkumisen. Laavut ja kammit olivat retkeilijöiden asumuksia. Martti Heikura esitti paikan avajaisissa, että toivottavasti Kiilopään oppaat pystyvät hyödyntämään tämän rakennustyön ja kertomaan retkeilijöille Lapinkentän opetukset.

Seuraavina vuosina alueelle syntyi lisää rakennuksia: iso turvekota, patsasaitta, toinen laavu, niliaitta sekä ”amfiteatteri” nuotiopaikan ympärille. Rakentaminen tapahtui kokonaan talkoilla ja pääosin paikanpäällä. Niliaitta syntyi Pieksänmäellä, josta se sitten kuljetettiin peräkärryssä alueelle. Alueen ja rakenteiden suunnittelussa vaadittiin perinteisiä materiaaleja, muotoja sekä sijoitustapaa kentän alueella.

Kaikkiaan rakentaminen ja rakennusten turvettaminen kesti kolme vuotta. Syksyllä -81 alue oli valmis käyttöön otettavaksi. Se toimi erinomaisena museoalueena, mutta myös Kiilopään majoitus- ja ohjelmapaikkana se toi uutta sisältöä toimintaan. Majoituskapasiteettia oli yhteensä 33 henkilölle: kotaan mahtui 18 retkeilijää ja kammiin sekä laavuihin jokaiseen viisi henkilöä. Tunturivaliokunnan viesti oli: ”Yövy laavuissa, tulistele nuotiolla tai majoitu kotaan. Kaikki on luvallista ja ilmaista, mutta muista retkeilijän säännöt. Tutustu Lapinkenttään ja uppoudu sen sanomaan. Pysähdy, kuuntele ja katsele: sillä on paljon sanottavaa Sinulle.”

Lapinkenttä on edelleen nähtävissä Kiilopään uusien mökkien välissä. Suuri kotarakennelma jouduttiin tosin sieltä purkamaan ja turvekammi on ollut yöpymiskiellossa, mutta mm. niliaitta seisoo edelleen paikoillaan matkailijoiden ihasteltavana.

Onko alueella ollut käyttöä? Kyllä! Turhaan ei sitä rakennettu. Tietysti alkuvuosina sitä käytettiin paljonkin yöpymiseen ja illanviettoihin. Se on toiminut erityisesti kansainvälisten vieraiden ohjelmapaikkana. Suurin tapahtuma nuotiopaikalla oli silloin, kun Suomen Ladun järjestöväki kokoontui vuosikokoukseen, ja Tiina Aikio toteutti oman Lappi-iltansa Kiilopään amfiteatterissa yli 200 kuulijan ollessa paikalla.

 




Tuomo Jantunen

Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Korjaustalkoot

Noita talkoita on ollut useita, koska turverakennelmat eivät kauaa kestä. Muistan hyvin tuon mainitsemasi suuren talkootapahtuman. Sen keskeisin asia oli saada majoituspisteiden ilmanvaihto kohdilleen. Siksi tarvittiin purkamista paljonkin. Kiitos niistä töistä!
Mutta hyvin ne rakennukset edelleen muistuttavat perinteisistä Lapin rakennelmista, vaikka iso kota onkin purettu. TJ.

- 15.08.2018

Perinteitä kunnioittaen

On hienoa, että edelleen talkoolaiset ovat pitäneet perinnerakennelmia kunnossa. Turvetuksen kunnostaminen on työlästä kuin myös kattojen korjaukset. TJ.

- 15.08.2018

Lapin kentän korjaustalkoot

Hei, unohtuiko kirjoituksessa Lapinkentän korjaustalkoot 1980- ja 1990 (?) lukuten vaihteessa. Viikon talkootöissä oli pääasiassa Kainuun tunturilatulaisia, itsekin Rovanimeltä hyppäsin porukkaan. Purettiin pari huonompaa rakennelmaa, turve ja kuntat koottiin kasaan ja rakennettiin uusi kota, jossa oli ilmanvaihto kohdillaan. Lisäksi rakennettiin pienempi rakennelma, jossa voi yöåyä. Surullisena seurasin vuosia myöhemmin, kun rakennelmia purettiin uusien majoitustilojen tieltä. Paikalle jäi torso lapinkenttä.

- 15.08.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää