Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää

Tuomo Jantunen ke 29. elokuuta 2018 09.00.00

Helsingin Korkeavuorenkatu 24:n kohdalla mutkitteli pitkä jono 1. syyskuuta jo klo 07.00. Mistä oli kyse vuonna 1977? Silloin, juuri sinä päivänä alkoi Kiilopään tunturilomien myynti seuraavalle keväälle. Kysyntää oli niin paljon, että kaikki Suomen Ladun virkailijat olivat valmiit ottamaan vastaan puheluja sekä palvelemaan jonottavia asiakkaita. Syyskuun ensimmäinen oli Suomen Ladun kiireisin päivä. Miksi?

Vielä pari vuotta aikaisemmin jokainen sai varata oman Lapin lomaviikkonsa jopa 1,5 vuotta etukäteen, ja vakioasiakkaat saivat ”parhaat viikot ja parhaat paikat” ennen muita. Suomen Latu järjesti tuohon aikaan tunturikursseja Ylläksellä, Levillä, Pyhätunturilla, Muoniossa, Enontekiöllä, Rovaniemellä ja tietysti Kiilopäällä. Suosituin aika oli pääsiäinen, ja suurin kysyntä oli Kiilopään viikoilla. Ladun matkapalvelu Helsingistä käsin hoiti noiden kaikkien kohteiden kurssitoiminnan koululaisten hiihtolomaviikoista äitienpäivään. Kiilopään tehtävänä oli palvella matkailijoita, mutta se ei ottanut lainkaan varuksia vastaan. Helsingin toimisto myi Kiilopään kevätviikoille jopa 100 asiakasta per viikko, eikä mitään lyhyempää jaksoa tunnettu kuin lauantaista lauantaihin. Asiakkaat jonottivat Suomen Ladun silloisen toimiston edessä saadakseen varattua viikon ja maksettua ennakkomaksun 100 mk. Tähän järjestelmään oli päädytty, koska jäsenistö vaati tasapuolisuutta… ja kunnon jono oli sitä!

Näin toimittiin noin kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen siirryttiin normaaliaikaan ja jokainen sai varata uuden loman heti edellisen lomansa jälkeen. Mutta silloin syyskuun ensimmäisenä Ladun puhelinkeskus 90-170101 tavallisesti tukkeutui, ja koko toimiston väen piti hallita varausten vastaanotto. Keskeisin matkapalvelun henkilö oli Elvi ”Zeta” Zweygberg, joka työskenteli matkapalvelussa 20 vuoden ajan. Pitkäaikaisia matkapalvelun puuhanaisia olivat Päivi Purola ja Anna Kaartinen, jotka työskentelivät Suomen Ladun toimistossa tähän vuoteen saakka – mutta eivät enää viime vuosina matkapalvelussa. Matkapalvelu hoiti myös kaikki vaellukset ja muut kurssit sekä järjestötilaisuuksien varaukset. Kuitenkin ykkösjuttu oli Kiilopään markkinointi, oppaiden valinta ja matkojen järjestelyt Lappiin. Alkuvaiheessa matkapalvelu toimi kuin matkatoimisto, mutta sitten myöhemmin valmismatkalain aikaan myös matkapalvelun tehtävät muuttuivat ja siirtyivät vähitellen Kiilopäälle. Lopullinen muutos tapahtui Eki Karlssonin tultua Suomen Ladun toiminnanjohtajaksi syksyllä 2007.

Mielenkiintoisia vaiheita on koettu matkustamisessa Lapin lomaviikoille ja eräretkille. !940-luvulta alkaen ykkösvaihtoehto oli matkustaa junalla Rovaniemelle ja jatkaa siitä linja-autolla kohti tunturikeskuksia. Suomen Latu vuokrasi perjantai-illaksi 1-4 makuuvaunua Rovaniemen pikajunasta ja myi makuupaikat sitten asiakkaille 20-30 % normaalia halvemmalla. Mukaan pääsivät vain Ladun kohteisiin saapuvat. Parhaimmillaan tämä toimi 1980-luvulla, jolloin Rovaniemellä odotti kaksi tilausbussia, joista toinen vei asiakkaat Kiilopäälle ja toinen Länsi-Lappiin. Tämä toi lomaviikkolaisille säästöä sekä rahassa että ajassa. Perillä oltiin ennen puolta päivää. Ja mikä tärkeintä: latujunassa oli hauska tutustua sekä oppaisiin että toisiin kurssilaisiin. Se oli myös helppoa asiakkaille, koska latuopas hoiti lippuasiat ja opastukset asemalla.

Uusi vaihe Kiilopäälle matkustamiseen tuli 1980-luvun puolivälissä, kun Nurmijärven Liikenne eli nykyisin Korsisaari tuli mukaan kuvioon. Yrjö Iskala oli liikennepäällikkö, joka junaili bussit sekä itäistä että läntistä reittiä Etelä-Suomesta Kiilopäälle ja Saariselälle. Matka-aika ei lyhentynyt juna-bussi -vaihtoehtoon verrattuna, mutta hinta halpeni noin 25 %. Vähitellen tämä raskas matkustustapa vei kuitenkin voiton junamatkustuksesta.

Lentomatkojen osuus alkoi myös vähitellen lisääntyä 1980-luvulla. Tosin jo 1977 Lappiin matkustettiin lentäen, mutta hintataso oli noin kaksinkertainen junamatkustukseen verrattuna, eikä silloin Suomen Ladun matkapalvelusta voinut varata lentomatkoja – eikä myöhemminkään, vaan käytettiin apuna eri matkatoimistojen palveluja. Tilanne muuttui tultaessa 2000-luvulle, ja jo sitä ennen ”Tonnilla tunturiin” -paketit innostivat suomalaisia saapumaan Kiilopään lomille lentäen. Sisälsihän tuo 1000 markan paketti sekä matkat että viikon majoituksen Kiilopäällä. Kilpailu muiden Saariselän kohteiden kanssa antoi lisäpontta lentomatkojen järjestämiselle. Suurena apuna Suomen Ladun suuntaan oli Kirsti Vaulamo, joka Finnairin puolelta hoiti Suomen Ladun palvelua.

2010-luvulle saavuttaessa tietokonevaraukset toimivat ja Kiilopään oma myyntipalvelu vastasi kokonaisuudessan tunturikeskuksen majoituspaikkojen varauksista ja laskutuksesta. Suomen Ladun toimistossa on ”etäpiste”, mutta se ei enää toimi matkatoimiston tavoin, eikä jonoja enää toimiston ulkopuolella näy.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

Mistä oli kyse vuonna 1977?

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää