Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä

Tuomo Jantunen ke 26. syyskuuta 2018 09.00.00

Suomen Latu ja sen yhdistykset toimivat autiotupien aktiivisina rakentajina Saariselän alueella 1950-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulta alkaen rakentajana on toiminut vain metsähallitus. Vuonna 1969 esitettiin kysymys ylimetsänhoitaja V.O. Martikaiselle: ”Onko metsähallituksella aikomus rakentaa lisää autiotupia Saariselän alueella?”

  • Saariselän kohdalta rakentaminen on saatu päätökseen. Jos retkeilyalue laajenee Lokan suuntaan, niin tupa tai pari rakennetaan Lokan altaan yläkulmaan. Nythän meillä on koko alueella yhteensä kahdeksan tupaa, joissa on sekä maksullinen että avoin puoli. Sen lisäksi on kymmenkunta ilmaista autiotupaa tai turvekammia. Suljetuille puolille hankitaan patjat, huovat sekä ruokailu ja keittovälineet. Tämä ainakin joltain osin pienentää repun painoa ja toisaalta turvaa varman majoituksen erämaassa. Tässä on kyse kokeilusta, ja se varmasti aiheuttaa paljon vastustakin.

Rakentaminen ei kuitenkaan loppunut tähän, vaan syntyi uusia autiotupia, varaustupia, -kammeja ja laavuja. Nyt Urho Kekkosen kansallispuistossa on kaikkiaan 45 majoittumiseen tai päivälepoon soveltuvaa rakennusta. (Tässä on yksi selitys, miksi ylläpitoon ei rahaa riitä!)  Alusta alkaen varaustupien avaimet sai 20 markan ”takuumaksua” vastaan kahdesta paikasta eli Kiilopäältä ja Saariselän Retkeilykeskuksesta. Kahdeksan hengen ryhmä sai reilun 20 %:n ryhmäalennuksen, millä toimenpiteellä suosittiin opastettuja vaelluksia. Varaustupamaksu oli 5 mk/yö/henkilö.

Metsähallitus laati ohjeet autiotupien käyttäjille, ja niitä jaettiin vaeltajille eri yhdistysten toimesta mutta myös Kiilopään ja Saariselän majoituspaikoissa sekä tietysti Latu ja Polku -lehdessä. Ohjeiden ykkösasia oli: ”Pidä tupa ja sen ympäristö siistinä.” Viimeinen pykälä korosti muiden vaeltajien huomioimista: ”Tuvassa yöpyjä on velvollinen antamaan sijaa uudelle tulijalle. Sopu sijaa antaa.”

Näitä ohjeita käsiteltiin vaeltajien palautteiden perusteella säännöllisesti ja niitä uusittiin aika ajoin. Kun tarkastellaan 10 vuotta myöhemmin laadittuja ohjeita, niin havaitaan seuraavia muutoksia:

  • Nyt ohjeiden allekirjoittaja oli ”Lapin läänin autiotupatoimikunta” (1981).
  • Korostettiin monella tapaa polttopuiden säästäväistä käyttöä… ”Sanomattakin on selvää, että syttypuun veistäminen lavitsalaudoista on törkeä loukkaus erämaan lakeja vastaan”.
  • Ruokatarvikkeiden jättöä suositeltiin… ”Jos voit, niin jätä kämpälle ainakin tulitikkuja laatikoineen sekä leipää ja suolaa tai muuta säilyvää ruokatavaraa vaikka katosta riippumaan hiiriltä suojaan.”
  • Ruokaa alkoi kertyä – ainakin suolaa kilokaupalla…. kun ohjeessa sanottiin, että ”käytä kämpällä olevaa ruoka ja hätävaraa vain pakottavassa tilanteessa.”

Saariselän autiotupien valvojana oli 1980-luvulla Luppo-Matti Toivola, jonka keskuspaikkana oli Kiilopäällä. Matti ei kuitenkaan ennättänyt kaikkia tupia kiertämään. Toki hänen valistustyönsä tunturivaeltajien ja lomalaisten keskuudessa oli hyvin tärkeää. Hän viestitti hyvin usein, että ”massaturismin huono puoli on se, että Lappiin tulee yhä enemmän sellaisia turisteja, jotka eivät tiedä, miten erämaassa pitää käyttäytyä.”

Tutustuin retkeilijöiltä saatuihin autiotupa-palautteisiin, jotka on kirjattu Kiilopäällä sekä metsähallituksessa. Tässä muutamia poimintoja:

  • Roskaamisesta ei selvitä tulevaisuudessa ilman asennemuutosta (Pertti Hokajärvi, 1981)
  • Puiden polttamisen sijaan pitäisi siirtyä turvepriketteihin (V O Martikainen, 1980)
  • Muista, että kämppä ei ole vain Sinua varten, mutta hoida sitä kuin omaasi (”Allu”, 1980)
  • Autiotupia ei ole lainkaan suunniteltu; vain pari miestä on ne pystyttänyt (Ville Wegelius, 1980)
  • Vaelluksen asiantuntijat kuten insinööri Yrjö Pitkänen piirsi autiotuvat 1960luvulla ja retkeilijöiden toimikunta toimi taustalla (Ilkka Väänänen, 1980)
  • Pahin ongelma on retkeilijöiden levittäytyminen ja autiotuvan valtaaminen (Topi Salama, 1985)
  • Tunturiin lähtijälle on esiteltävä velvollisuudet Lapin arkaa luontoa kohtaan (Kyösti Aaltonen, 1985)
  • Saariselän kämppäverkostoa ei saa laajentaa ja kesällä kämpät kiinni. Asioista ei saa päättää turismin ehdoilla (Timo Kiiski, 1985)

Seuraavassa blogissa kerron eniten keskustelua aiheuttavasta ongelmasta autiotuvilla Kiilopään läheisyydessä. Mikä se on?

 




Tuomo Jantunen

”Tuvassa yöpyjä on velvollinen antamaan sijaa uudelle tulijalle. Sopu sijaa antaa.”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Nyt tarvittaisiin luutia.

Vuosi sitten eli 4.10.2017 kerroin Tunturiladun toteuttamasta ensimmäisestä ”Tunturiluuta”-operaatiosta.
Se avasi myös monien retkeilijöiden silmät näkemään, miten siivottomassa kunnossa autiotuvat ja niiden ympäristöt olivat. Talkoilla saatiin paljon aikaan. Pitäisikö uusia, sillä ”luudalla” olisi jälleen töitä. Lisää seuraavassa blogissa. TJ.

- 26.09.2018

Ihanat autiotuvat!

Paljon ja monelaista keskustelua on autiotupien ympärillä käyty sekä ohjasääntöjä tehty ja uusittu eräretkeilijöiden ja -retkien onnistumiseksi ja lapin luonnon suojelemiseksi. Parasta elämässä ja iikunnassa omalla kohdalla ovat oleet ne lapinerämaissa vaellukset autiotupa palveluin.
Tämän perinteen toivoisi jatkuvan vaikka ei ehkä niin isossa mittakaavassa kuin kahdeksankymmentä ja yheksänkymmentä luvuilla.

- 26.09.2018

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää