Hostellikin Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 17. lokakuuta 2018 09.00.00

Maailmalla on kaikkiaan 3 500 hostellia yli 90 maassa. Suomessa niitä on tällä hetkellä 40 kpl, jotka sijaitsevat pääosin kaupungeissa ja taajamissa. Ne palvelevat ensi sijassa reppu selässä kulkevaa nuorisoa. Poikkeuksiakin on. Sellainen on Kiilopäällä sijaitseva Hostel Ahopää eli entinen tunturikeskuksen päärakennus, joka muuttui retkeilytasoiseksi majoituspaikaksi 35 vuotta sitten.

Ulkomailla näitä majoituspisteitä on aina kutsuttu youth hostelleiksi. Myös Suomeen perustettu yhdistys sai ensin nimekseen Suomen Nuorisomajayhdistys, joka perustettiin samoihin aikoihin kuin Suomen Latukin. Perustajatkin olivat samoja henkilöitä: Akseli Kaskela, Immu Sorjonen ja Lauri ”Tahko” Pihkala. Latu liittyi heti sotien jälkeen jäseneksi tuohon Suomen Retkeilymajayhdistykseen (SRM), minkä nimen järjestö sai sitten tuota pikaa. Nyt vasta 2010-luvulla on järjestöä selkeästi nykyaikaistettu ja nimeksikin on valittu Suomen Hostellijärjestö ry.

Suomen Ladulla on ollut useita eri tehtäviä ja näkökulmia kuuluessaan SRM:ään sen alkuvaiheista saakka:

  • Järjestö on tarjonnut hyvän jäsenedun kaikille jäsenille. Jäsenet ovat saaneet 10 %:n alennuksen majoitushinnoista.
  • Kuuluessaan SRM:n ”omistajiin” on yksityisillä jäsenillä ollut mahdollista hankkia kansainvälinen kortti, joka on ulkomailla pakollinen youth hostelleissa.
  • Kiilopää on ollut eturivin retkeilymaja ja hostelli SRM:n luetteloissa ja markkinoinnissa. Kiilopää on säilyttänyt asemansa, vaikka muutoin Suomessa majoituskohteiden määrä on vähentynyt 1980luvulta jopa 75 %.
  • Latu on myös kuulunut aina kyseisen järjestön hallitukseen.

Kiinteä yhteistyö Suomen Hostellijärjestön kanssa on perua henkilötasolla tapahtuneesta toiminnasta. SRM:n pitkäaikainen pääsihteeri Kalevi Vaara oli ennen tuota pestiä mm. Suomen Ladun hallituksen varapuheenjohtaja ja Kiilopään hoitokunnan puheenjohtaja. Hän huolehti verkostojensa kautta paikan varustamisesta silloin tunturikeskuksen syntymisen aikoihin 55 vuotta sitten. SRM:n toimissaan ”Kaaleppi” jatkoi vierailuja hyvinkin usein Kiilopäällä ja antoi omia ”tipsejään” paikan kehittämisestä. Tietysti SRM:n apu markkinoinnissa oli huomattava.

Ongelmia tuli siitä, että matkailijat odottivat saavansa majoittua kaikkiin Kiilopään mökkeihin ja hotellihuoneisiin samalla hinnalla kuin retkeilymajatasoiseen Ahopäähän. Kuitenkin ulkomailta saapuvat reppureissaajat ovat aina kokeneet youth hostel Ahopään erinomaiseksi majapaikaksi ja antaneet täydet 5 pistettä paikalle.

Kiilopään hostel-toiminta on osa interrail-matkustamista, mutta myös perheet ja eläkeläiset ovat Ahopään käyttäjiä. Kiilopäällä erityisesti erämaahan lähtevät ja sieltä palaavat vaeltajat ovat löytäneet tämän majoitusmuodon. Onhan hostelin hintataso selvästi edullisempi kuin hotellimajoituksessa. Perusteena on se, että palvelut huoneissa ovat jonkin verran vähäisemmät ja majoituksessa maksetaan tavallisesti vuodepaikasta. Sillä saa usein myös tutustua uuteen vaelluskaveriin.  

 




Tuomo Jantunen

Maailmalla on kaikkiaan 3 500 hostellia yli 90 maassa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Hinnat Kiilopään vastaanotosta

Ole yhteydessä joko kiilopaa@suomenlatu.fi tai puhelimella 016-617700

- 18.10.2018

Kyselu

Mitä yöpyminen maksaa ja kuka vuokraa ao. Huoneistoa

- 17.10.2018

Kaukomaiden reppuretkeilijät

Hyvin usein olen tavannut kaukomailta saapuneita retkeilijöitä Kiilopäällä. He ovat saaneet vinkin kv. Yours Hostel -sivustoilta ja -esitteistä.
Moni heistä on saapunut yksin ja ollut hyvin kiitollinen mm. opastuksesta ja hiihdon opetuksesta. On syntynyt monia pitkiä ystävyyssuhteita.

- 17.10.2018

Arkisto

  • joulukuu >

  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää