Kovaa kilpaa tunturissa

Tuomo Jantunen ke 10. lokakuuta 2018 09.00.00

Saariselän tunturit palvelevat vaeltajia parhaimmillaan silloin, kun ei ole mihinkään kiirettä ja reitti on valittu tunturimaisemien ja nähtävyyksien kautta. Lepo- ja nuotiopaikkoja sekä valokuvauskohteita on reitillä oltava myös saatavilla. Kuitenkin näillä tuntureilla on myös pidetty kiirettä ja on kisailtu kymmeniä tai jopa satoja kertoja.

Aikaisemmissa Kiehisissä on kerrottu Kiilopäällä järjestetyistä Erävaelluksen SM-kilpailuista, Tunturipuron SM-uinneista, kyykkä- ja lentopallokisoista, maastopyöräilykilpailuista, juhannushölkistä, geokätköilykilpailuista, Kiilopään tunturin huiputuskilpailusta, 10 tunturin kisoista jne. Sen lisäksi kaikilla on tiedossa Saariselän alueella järjestetyt Pulkanlaskun MM-kilpailut, Kullanhuuhdonnan MM-kilpailut Tankavaarassa ja tietysti pitkäperjaintaiset Vaskoolihiihdot… Kaikkien näiden lähtökohtana on varmasti ollut leikkimielisyyden tavoittelu, mutta lopulta ne ovat päätyneet suomalaiskansalliseen tapaan koviksi kilpailusuorituksiksi, jolloin kaikki muu hämärtyy ja maisemien ihailulle ei ole sijaa.

Näin on käynyt myös suunnistuksessa. Olipa kisa vain pienelle lomalaisryhmälle tarkoitettu tai oikea kunnon Tunturisuunnistuksen SM-kilpailut, niin tavoitteena on ollut aina mahdollisimman hyvä aika ja maksimaalinen vauhti.

Lapin Veikkojen suunnistusjaoston puuhamies Veikko Vuontisjärvi kutsui kesällä -91 latulaisia Suomen Tunturisuunnistukseen ja kokeilemaan useiden eri sarjojen avulla kiireetöntä kulkemista tunturimaastoissa. Sitä ennen järjestettiin Antero Rossin junailema viiden vuorokauden suunnistusharjoittelu samalla alueella. Esiharjoittelussa ohjelmaan kuului suunnistusta erityyppisissä outamaissa, paljakka-alueella ja jylhissä tunturimaisemissa. Esillä oli myös lihashuolto ja vinkkien antaminen itse tapahtumaan. Mukana oli myös Ladun koulutuspäällikkö Seppo Karhu – itsekin aktiivinen vaeltaja ja suunnistaja.

Mitä erikoista tässä itse kisassa oli? Onhan näitä tunturisuunnistuksia ollut ennen Kiilopään kisaa ja monia tämän jälkeenkin…

  • Oli retkisarja, jossa matka oli yksi poronkusema ja kaksihenkiset partiot voi muodostaa vapaasti naisten ja miesten kesken. Aikaa ei otettu. Tämä oli erinomainen lisä normaaleihin kilpasuunnistuksiin verrattuna; oli aikaa maisemiin ja valokuvaukseen.
  • Oli perhesarja, jossa matka oli 912 km ja perheeseen piti kuulua vähintään kolme jäsentä ja joista ainakin yksi nainen.
  • Oli parinetsintäpalvelu, jonka avulla saatiin sinkkusuunnistajille pari. Järjestäjät eivät luvanneet ikuista liittoa, mutta näin löydettiin kylläkin monta tasaveroista suunnistusparia. Hyvä kokeilu!
  • Ja oli varsinaiset kilpailusarjat kahden hengen partioille. Heillä päämatkana oli 2 530 km/vrk, ja kyseessä oli kahden vuorokauden kisa.

Lauantaina startattiin yhteislähtönä ratamestari Seppo Tiusasen laatimille vaativille radoille ja sunnuntaina jatkettiin takaa-ajokisana.

Suunnistus on kansalaistaito, joka on hallittava myös jokaisen retkeilijän. Tässä Suomen Tunturisuunnistuskilpailussa selvittiin hyvin maaliin rauhallisella menolla ja vaativa maasto huomioon ottamisella. Tapahtuma sai uusia kannattajia, ja edelleen näitä kisoja käydään vuosittain eri tunturialueilla.

 




Tuomo Jantunen

Suunnistus on kansalaistaito, joka on hallittava myös jokaisen retkeilijän.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Matkat

Perhesarjan matka oli 9 - 12 km.
Päämatkan pituus oli 25 - 30 km.

- 10.10.2018

Arkisto

  • lokakuu >

  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää