Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?

Tuomo Jantunen ke 19. joulukuuta 2018 09.00.00

Kiilopää on harvoin ollut politikoinnin keskiössä, mutta syksyllä 1970 se oli. Silloin Helsingin Sanomat kirjoitti otsikolla: ”Konkurssi uhkaa tänä vuonna Suomen Latua”. Silloin Helsingissä järjestetty tiedotustilaisuus sai palstatilaa kaikissa tiedotusvälineissä.

Valtion urheiluneuvostossa tuli vasemmiston puolelta esitys, että Suomen Ladun valtionapua pitäisi leikata 100 000 markalla eli noin 45 % ja siirtää tuo summa muille kuntoliikuntajärjestöille, joita oli siihen aikaan kaikilla urheilujärjestöillä ja puolueilla. Nythän niistä on jäljellä vain Suomen Latu ry.

Aamulehti kirjoitti:  ”Konkurssi edessä, mikäli jäsenmäärä ratkaisee…” Kansan Uutiset hyökkäsi voimakkaimmin:  ”Porvarillisen urheilun puolella palaa rahaa kuin roskauunissa…”  Hufvudstadsbladet nosti esille Ladun aktiivisen toiminnan ja kertoi, että Suomen Ladulla on omarahoitus peräti 38 %, kun muilla se oli vain 10 %:n luokkaa. Siinä oli sitten tullut melkoinen virhe, koska Ladun valtionapu oli tuo 38 % ja omarahoitus jopa 60-70 %. Tietysti myös Ilta-Sanomat ja Uusi Suomi kirjoittivat asiasta. Tämä kirjoittelu jatkui koko syksyn ajan aina jouluun saakka.

Aluksi aiheena oli se, vasemmiston mielestä valtionapu pitäisi jakaa jäsenmäärän perusteella. Suomen Ladulla oli tuolloin 8 174 henkilöjäsentä, kun esim. Työväen Kuntoliitto ilmoitti jäsenmääräkseen yli puoli miljoonaa henkilöä, johon lukuun sisältyivät mm. kaikki TUL:n ja SAK:n jäsenet. Tätä linjaa edusti mm. TKL:n Mauri Reutsalo, joka muistetaan kovimpana Ladun alasajajana.  Perusteena hän käytti mm. sitä, että Ladulla on liian paljon työntekijöitä TUL:aan verrattuna. Keskusteluun puuttui myös silloinen urheiluneuvoston puheenjohtaja Väinö Soininen, joka puolusteli sanomisiaan: ”En missään vaiheessa esittänyt epäilyjäni Ladun paperijäsenistä, niin kuin sanat on suuhuni laitettu.” 13.10.1970 US.

Latu ja Polku -lehden toimitussihteeri Frans ”Jonne” Saastamoinen nosti vahvasti esille pääkirjoituksessaan sen, että oikeudenmukainen avustusten jako pitää tapahtua toiminnan eikä jäsenmäärän perusteella: ”Voisihan Suomen Latu ottaa mukaan kaikki tuntureilla hiihtävät tai laturetkien osanottajat. Nyt me olemme pyrkineet luomaan aktiivisen jäsenjoukon, joka puolestaan pystyy aktivoimaan kuntoliikunnan pariin suuria joukkoja.”

Keskustelu jäsenmääristä hieman laantui, mutta se jatkui kohdistuen Kiilopäähän. Sen käynnisti puheenjohtaja Soininen: ”En pidä oikeana sitä, että toiset kuntoliikuntajärjestöt joutuvat tavallaan osallistumaan Kiilopään Kurssikeskuksen kustannuksiin, koska Suomen Ladun avustusta käytetään myös Kiilopään kuluihin.” Niinpä Väinö Soininen teki esityksen, että Ladun avustusta laskettaisiin 42 000 markalla, mikä summa sitten jaettaisiin muille kuntojärjestöille. Keskustelu yltyi uudestaan mm Helsingin Sanomissa, jossa Frans Saastamoinen viestitti: ”Tämä on tosi kummallista, sillä urheiluneuvosto teki pari vuotta sitten päätöksen, että Kiilopäätä varten ei myönnetä erillistä avustusta, vaan se sisällytetään Ladun määrärahaan.”

Tässä vaiheessa Ilta-Sanomat: ”Tuntuu ihmeelliseltä, että poliittisella ratkaisulla otetaan varoja sellaiselta järjestöltä, jossa on jäseniä kaikista puolueista.”

Uusi Suomi lopetti koko syksyn jatkuneen keskustelun: ”Tätäkään riitaa tuskin olisi syntynyt, jos politiikka olisi jätetty ovien ulkopuolelle…. Kuntourheiluliiton toiminnanjohtaja Rauno Laakso on myös puuttunut asiaan ja totesi, että vasemmisto voisi tosiaankin suunnata energiansa urheilumäärärahojen lisäämiseen eikä riitelyyn muutenkin pienistä varoista.”

Suomen Ladun määrärahoja ei tuolloin leikattu ja Kiilopää jatkoi aktiivista toimintaansa – mutta ilman valtionapua. Kateellisuus Kiilopäätä kohtaan kuitenkin jatkui muiden järjestöjen suunnalla. Niinpä vuonna 1976 henkilökunnan majoitusrakennusta varten saadun pienen avustuksen ehtona oli se, että myös TUL:n Peeran Majallekin oli pakko myöntää samansuuruinen avustus.

 




Tuomo Jantunen

”Konkurssi uhkaa tänä vuonna Suomen Latua”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Yksi avustus Kiilopäälle

Opetusministeriö myönsi ainoan avustuksen Kiilopäälle vuonna 1976. Se oli 100.000 mk ja se käytettiin henkilökunnan rakennukseen ja se oli noin 15 % kokonaiskustannuksista. Hämmästyttävää politikointia oli se, että myös TUL vaati saman summan Peeran majalle Kilpisjärvellä. TJ.

- 19.12.2018

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää