Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille

Tuomo Jantunen ke 23. tammikuuta 2019 09.18.00

Saamen kansan edustaja Jouni Kitti lähestyi Suomen Latua 1960-luvulla ja oli huolissaan. Hänellä oli sama huoli kuin retkeilyväellä. Juuri aikaisemmin oli suuri saamelaisten tukialue hävinnyt Lokan altaan vesimassojen alle. Ja nyt oli edelleen vaarana tiestön rakentamisella häiritä tai jopa tuhota lisää Kemin-Sompion poronhoitoa. Hän oli hyvin pahoillaan, että poliitikot käyttivät vaalisyöttinä maanteiden rakentamista: ”Metsän asukas joutuu kuitenkin useissa tapauksissa pettymään, kun teiden mukana luvattu vauraus kääntyykin päinvastaiseksi.” Näin oli sama intressi niin poromiehillä kuin Suomen Ladullakin: ei enää uusia teitä erämaahan.

Myös Kiilopään tien rakentaminen 4-tieltä sai aluksi kielteisiä kommentteja. Mutta sitten havaittiin, että tiestä onkin suuri apu sekä poronhoidossa että erotusaidalle pääsyssä. Niinpä Niilanpään poroaita oli sopivan matkan päässä tunturikeskuksesta – 5 km, ja sinne päästiin hyvin moottoriajoneuvoilla. Porojen merkitseminen ja erotukset olivat myös paras ohjelmanumero, minkä Kiilopää saattoi tarjota matkailijoille. Ongelmana oli se, ettei koskaan etukäteen tiedetty, milloin nämä suuret tunturitapahtumat alkavat; sehän oli kiinni siitä, milloin tokat saatiin koottua aitaukseen. Niilanpään poroerotukset päättyivät lopullisesti 1990-luvulla, ja poroaita on nykyisin vain muinaismuisto tuosta ajasta.

Vuonna 1974 pidettiin vaarana sitä, että hyvä yhteistyö Saariselän tunturialueella ei jatku ikuisesti. Siksi päätettiin järjestää poromiesten kanssa yhteinen retkeilyseminaari. Mukaan saatiin eri retkeilyjärjestöt, matkailun edustajat, Lapin lääninhallitus sekä paliskuntien edustajat aina liiton toiminnanjohtaja Veikko Huttu-Hiltusta myöten. Tapahtumassa käytiin monipolvinen keskustelu siitä, mitä hyötyjä ja haittoja on Lapin paikallisille asukkaille retkeilijöiden määrän kasvusta.

Syntyi julkilausuma, kuten siihen aikaan oli tapana. Siinä todettiin mm.: ”Pikaisilla toimenpiteillä retkeilyn tuomista epäkohdista voidaan päästä eroon. Niitä ovat viranomaisten, yrittäjien ja järjestöjen suorittama valistustoiminta sekä kulkua ohjaavat toimet. Myös luontaistalouden säilyttäminen alueella edellyttää suurten retkeilijäryhmien ohjaamista viitoitetuille reiteille ja opastetuille retkille.”

Kun sitten matkailun lisäämisestä alettiin entistä enemmän puhua, tämä yhteinen kannanotto nousi usein esille. Siihen vedottiin myös UK-kansallispuistoa perustettaessa. Julkilausuman henki leijui kansallispuiston neuvottelukunnassa, kun Lapin paliskunnan poroisäntä Hannu Magga piti poroelinkeinon puolta. Hänen tiukka esiintymisensä toi usein päätökseksi sen, että porot ovat olleet alueella ennen retkeilijöitä, ja niiden elämä on turvattava mm. laidunalueita valitsemalla ja vaihtamalla kulloisenkin tilanteen mukaan.

Parhaimmillaan yhteistyö poromiesten ja -naisten sekä retkeilijöiden kesken näkyi ja tuntui Kiilopäällä pidetyissä saamelais- ja poroilloissa. Kun suuren yleisön eteen astuvat Tuula-Maija Magga-Hetta, Ulla ja Paulus Magga, Tiina Aikio tai Eero Magga joikuineen ja tarinoineen tai käsitöineen ja taiteineen, niin silloin ollaan sellaisessa tilaisuudessa, jossa kaikki ymmärtävät toisiaan. Myös Armi ja Timo Palonojan tarinoinnit poron vuodesta tai opas Eetu Aikion retket kansallispuistossa ovat antaneet syvyyttä yhteistyölle.

Kiilopää on tarjonnut lisäksi monelle paikkakunnan asukkaalle jopa vakituisen työpaikan. Pisimpään on tähän mennessä työskennellyt Kiilopään asiakaspalvelussa Aino Hetta, ja kyllä nykyinen paliskunnan poroisäntäkin Harri Hirvasvuopio hoiti suksien voitelupalvelua useita vuosia.  

 

 




Tuomo Jantunen

”Metsän asukas joutuu kuitenkin useissa tapauksissa pettymään, kun teiden mukana luvattu vauraus kääntyykin päinvastaiseksi.”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Poroisännät vaihtuneet

Lapin paliskunnassa tuli Hannun jälkeen Harri. Ja sitten seuraavaksi Antti. Vai oliko muitakin tässä välillä?

- 05.02.2019

(Ei otsikkoa)

Lapin paliskunnan poroisäntä on Antti Äärelä

- 04.02.2019

Arkisto

  • helmikuu >

  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää