Taidetta valokuvaten

Tuomo Jantunen ke 20. helmikuuta 2019 09.00.00

Noin vuosi sitten esittelin Kiehisen sivuilla kaikkia muita taidemuotoja, mutta en valokuvausta. Se on kuitenkin eniten levinnyt taiteen laji Kiilopäällä. Tunnetut valokuvauksen mestarit ovat pitäneet tunturikeskuksessa kursseja. Siellä on järjestetty useiden valokuvaajien huikeita kuvailtoja. Myös valokuvat ovat levinneet sekä tiedotusvälineiden kautta että yksittäisten matkailijoiden ottamina kautta maailman. Nykyisin retkeilijöiden kännykkäkuvat välittävät merkittävällä tavalla tunturitunnelmaa ja Kiilopään toimintaa sekä luontoa.

Suomen Ladun ensimmäinen valokuvauskilpailu käytiin vuonna 1967. Aiheena oli ”uusia postikortteja Suomen Ladun käyttöön ja Kiilopäälle”. Kun ensimmäinen palkinto oli lomaviikko kahdelle hengelle Kiilopään uudessa Koulutuskeskuksessa, oli innostus suurta: valokuvia tuli kaikkiaan yli 300, joista suurin osa oli dioja. Voittajaksi selviytyi Pekka Puro Helsingistä. Kolmanneksi tuli Erkki J. Tolvanen, joka sitten ryhtyi Ladun ”hovikuvaajaksi” ja myös lukuisten retkien vetäjäksi. Hänen ansiokseen voidaan sanoa, että Ladun valokuva-arkistossa oli aina tasokkaita valokuvia niin henkilöistä kuin maisemistakin sekä tapahtumista.

Imatran Lapinkävijöiden ”valokuvavastaava” Eero Melto kirjoitti Latu -lehteen vuonna -70 mielenkiintoisen artikkelin: ”Ajatuksia kameran käytöstä tunturilomalla”. Siitä voidaan poimia muutama edelleenkin käyttökelpoinen kuvausvinkki:

  1. Ottakaa aina kameranne mukaan. Kuvatkaa kaverit, yhteiset elämykset, Lapin maisemaa ja kaikki se ihanuus, minkä keväinen hiihtoloma tarjoaa.
  2. Yrittäkää nähdä maisema uudesta vinkkelistä. hiihdellen ja katsellen voi löytää paljon tuoreutta – sellaista, jota kukaan toinen ei ole saanut filmilleen.
  3. Maisemaa kuvatessa on hyvä muistaa, että vaikka me kuvaamme valolla, me piirrämme varjoilla. Valkoinen lumipinta ei ole maisemassa muuta kuin ikävä, ellemme onnistu kuvioimaan sitä. Lumipinnat saadaan elämään vain sivu- tai vastavalossa, jolloin saadaan tarvittavat kontrastit.
  4. Ihminen maisemassa on pyrittävä sopeuttamaan luontoon niin, ettei hän näytä kuvaan istutetulta vieraalta täytehahmolta.
  5. On selvää, että kamerasta, joka on repussa tai ahkion pohjalla, ei ole suurtakaan iloa.

Suomen Ladun valokuvauskilpailut jatkuivat säännöllisin väliajoin. Joskus 1990-luvulla mukana oli peräti Kamera-lehti ja sen myötä myös paljon valokuvaustarvikkeita palkintoina. Vuonna 1986 kilpailun voitti imatralainen Reino Pelkonen, ja jälleen tuli palkinnoksi Kiilopään lomaviikko. Se oli suuri elämys Reinolle ja myös Latu ja Polku -lehdelle, koska lehti sai retkestä erinomaisen artikkelin kuvineen. Siinä ammattikuvaaja kertoi kuvauskohteista ja jakoi vinkkejä lomalaisille: ”Eetun kurukin on satumaisen kaunis, kun sitä nousee iltapäivän vasta-auringossa.”

Reino liittyi lupauksensa mukaan Imatran Lapinkävijöihin ja saapui parin vuoden kuluttua uudestaan tunturikeskukseen tuoden tullessaan Imatran Kamerakerhon. Meillä oli taas uusi ”hovikuvaaja”.

Hovikuvaajien maineikkaaseen joukkoon on laskettava Lapin omat kuvaajat Martti Rikkonen ja Matti Mela. Matti on antanut apuaan jo vuosikymmeniä omalla Latu-lehden tarinallaan, jonka hän on aina kuvittanut tasokkailla valokuvillaan. Martti Rikkonen on pitänyt säännöllisesti omia kuvailtojaan Kiilopään suuressa salissa. Kuvat ovat kertoneet luonnon tunnelmasta, mutta myös hänen kuviin liittämät tarinansa ovat saaneet suuren suosion. Tämä toiminta alkoi jo 1980-luvulla ja jatkuu edelleen. Tietysti myös hänen valokuvansa Suomen Ladun kalentereissa ovat olleet meille tärkeitä. Lomaviikolla mukana ollut toimittaja totesi: ”Rikkosen elävästi selostamat luontokuvat karhuista, revontulista ja maisemista olivat erityisen mieleenjääviä.” (Satu Tegel, 2002).

Vielä on nostettava esille useat luontokuvauskurssit sekä Latu-lehdessä olleet ”Luontoliikkujien kuvausoppaat”, joiden tekijöinä olivat mm. Kimmo Kuurre, Pentti Koskelo ja muut Suomen Kamerakerhon jäsenet. Erityinen kiitos myös monille ammattitaitoisille valokuvaajille, jotka ovat olleet kuvaustalkoissa! Yksi innokkaimmista oli Helsingin kaupungin lakimies Kari Ruutu, joka vietti useat lomansa 1980-90 -luvuilla Kiilopään tuntureilla. Hän lähti kauaskin tunturikeskuksen mökkimaisemista ja suuntasi suksensa aina Tahvontuvalle saakka ja kiipesi Sokostillekin useita kertoja kesällä ja talvella. Näin tuoretta kuva-aineistoa kertyi lukuisiin julkaisuihin.

 




Tuomo Jantunen

Ottakaa aina kameranne mukaan

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Paljon avustajia

Latu ja Polku -lehteä tehtiin aikoinaan täysin talkoilla. Ehdotuksia tuli kentältä paljon, ja toimitussihteeri pyrki valitsemaan ”ajankohtaiset ja parhaat”. Myös taitto tapahtui toimistossa.
Harmi, että juttusi ja valokuvasi eivät tulleet julkaistuksi.
Nykyisin lehden teossa ammattilaiset...

- 27.02.2019

Latu ja Polku -lehden avustuksesta.

Voinen tässä lyhyesti mainita Latu ja Polku -lehden avustuksesta. Oli hyvin nautinnollista aikoinaan tehdä muutama kuvitettu juttu valtakunnalliseen liikunta/luonto-aiheiseen lehteen.
Tein tarinan fillaroinnistani polkupyörällä Imatralta Pelloon. Edellisten juttujen perusteella oletin sen menevän lehden sivuille. Aika oli kuitenkin muuttunut ja lehdenkin sisällöstä päätti toinen henkilö.
Itsekään en sen koommin ole juttua nähnyt. Tuomo, tämä ei ole tarkoitettu kritiikiksi nykyjohtoa vastaan, vaan pelkkä toteamus, kun tuskin olit jutusta tietoinen. Tapahtuma-aika v.1993

- 24.02.2019

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina
  • Tietoa blogista

    Kiilopään Kiehisiä -blogissa tarinoidaan ja muistellaan menneitä. Pääosassa on Kiilopää, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva tunturi ja sen läheisyyteen vuosikymmenten aikana rakentunut tunturikeskus. 

    Blogin on tuottanut Suomen Latu.

    Suomen Latu

    Kiilopää