Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana

Tuomo Jantunen ke 19. huhtikuuta 2017 09.00.00

Yksi tärkeistä autiotuvista Saariselän tunturialueella on Suomujoen varrella sijaitseva Suomun Ruoktu. Sitä kautta joko vaelletaan kohti Luirojärveä tai palataan sieltä. Se on myös monien päiväretkeläisten tavoitteena hiihto- ja ruskaviikoilla. Jokainen on ainakin nähnyt kyltin Kiilopään pihassa: Suomun Ruoktu 20 km.

Reitti kulkee Niilanpään ja Terävänkivenpään tunturien sivuitse ja Rautupää jää reitin itäpuolelle. Matkan puolivälissä on laavu. Ja poromiesten kämppä sijaitsee hyvänä välietappina 5 km:n päässä Kiilopäältä.

Nykyään majoitus- ja taukopaikkana on autiotupa ja sen toisella puolella oleva varaustupa. Nämä rakennettiin vuonna 1966, jolloin Metsähallitus rakensi erämaahan paljon muitakin majoituspaikkoja retkeilijöille. Mutta ennen tuota aikaa Suomun joen varressa on ollut hirsistä tehdyt kaksi kämppää 1930-luvulta alkaen. Kultaa etsittiin nimenomaan Suomujoen varrelta. Myös helmiä etsittiin. Helmimies O.V. Itkonen kirjoitti kämpän vieraskirjaan löytäneensä joesta 20 graanin suuruisen täysin puhtaan ja ihanan helmen – Suomen suurimman.

Ylempänä töyräällä oli majoituskämppä ja lähellä koskea sijaitseva kelokämppä palveli kultamiesten saunana ja sitten sodan aikaan se oli partiomiesten hevostallina. Kämpät ostettiin Suomen Ladulle vuonna 1943, ja ne kunnostettiin nimenomaan retkeilijöille heti sotien jälkeen. Sanotaan, että vanha Suomun Ruoktu on ensimmäinen retkeilijöille rakennettu autiotupa Suomessa. Löytyy myös merkintöjä siitä, että jo Elias Lönnrot ja M.A. Castrén olisivat majoittuneet retkillään tässä joen töyräällä 1800-luvun alkupuolella matkatessaan Luiron kautta Inarille.

Kämpän kunnostajat antoivat jo vuonna 1948 nimen Suomun Ruoktu. Ruoktu-sana löytyi Lapin kielen aapisesta ja se merkitsee ”koti”. Suomen Ladulle ja Kiilopäälle on tämä autiotupa merkinnyt hyvin paljon. Frans ”Jonne” Saastamoinen kirjoitti Latu ja Polku -lehdessä (3/1966):

”Suomun Ruoktu muodostaa värikkään lehden eräretkeilyn historiassa aivan koko Lappia ajatellen. Onhan Lapin erämaissa ollut tupia jo satoja vuosia, mutta ne on rakennettu työ- ja virkakäyttöä ajatellen. Nyt tässä on tupa, joka on kunnostettu yksinomaan retkeilyväkeä varten.”

Jonnella oli tietysti mieluisia muistoja paikasta 1940-luvun lopulta, jolloin hän teki häämatkansa Suomun Ruoktulle Maijansa kanssa.

Jonne Saastamoinen teki ehdotuksen vuonna 1966:

”Suomun Ruoktulla on takanaan niin mielenkiintoinen historia, että se pitäisi rauhoittaa muistomerkiksi tuleville sukupolville. Sen tehtävänä olisi kertoa niistä vaatimattomista ajoista ja olosuhteista, joista nykyinen eräretkeily on lähtenyt liikkeelle. Siitä on pidettävä hyvää huolta, että se ei pääse rappeutumaan ja häviämään tästä maisemasta, kuten on käynyt miltei kaikille vanhoille erämaan asumuksille.”

Tästä kului tarkalleen 12 vuotta, jolloin tämä Jonnen esitys toteutui, kun Suomen Ladun tunturivaliokunta Martti Heikuran johdolla kunnosti kämpän ja naulasi seinään messinkisen laatan 10.6.1978. Laatassa lukee mm: ”… Kämpässä on mahdollisuus yöpymiseen, mutta tulenteko sisätiloissa on kielletty. Tämän vuoksi tulipesätkin on muurattu umpeen. Tunturivaliokunta toivoo, että kaikki retkeilijät ja muutkin tunturissa liikkuvat arvostaisivat tätä kämppää ja vaalisivat sen muistoa menneiltä ajoilta.”

Juhlavassa hetkessä oli paikalla myös Jonne Saastamoinen ja Suomen Ladun hallituksen puheenjohtaja Teemu Salonen, kultamies Niilo Raumala, aluemetsänhoitaja Pentti Aarnio sekä suuri joukko retkeilyväkeä, kuntien edustajia ja poromiehiä.

Vanhalla Suomun Ruoktun kämpällä kannattaa pysähtyä ja ottaa pipo päästä.

”Siell on tunturin kätkössä Suomu, joki kirkas, kiireinen. Kultaa, helmiä ammoin on tuotu, rintehiltä Kopsuksen. Joen törmällä näen mökin harmaan…”, kertoo Suomun Ruoktun laulu.

www.luontoon.fi/suomunruoktuvaraustupa

 




Tuomo Jantunen

Yksi tärkeistä autiotuvista Saariselän tunturialueella on Suomujoen varrella sijaitseva Suomun Ruoktu.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Helmi erämaassa

Missään ei ole sellaista tunnelmaa,kuin Ruoktulla..Siellä monet kerrat yövytty.

- 27.04.2017

Hyvä Kalevi!

Moni ei ole kulkenut Lönnrotin jalanjälkiä kuten Sinä Kalevi! Paljonko kilometrejä kertyi? Ainakin runoja syntyi kilometrikaupalla...

- 26.04.2017

Väinämöinen

Kävi siellä Väinämöinen,
Kalevi Keravalainen.

- 19.04.2017

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina