Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja

Tuomo Jantunen ke 17. toukokuuta 2017 09.00.00

Edellisessä tarinassa kerrottiin Kiilopään Koulutuskeskuksen ensimmäisestä johtajasta, jota kutsuttiin hoitajaksi. Olihan hänen hoidossaan koko keskus kaikkine palveluineen. Varmasti Aarno ”Aslak” Peltonen olisi viihtynyt toimessaan kauemminkin kuin puoli vuotta, jos elämäntilanne olisi sallinut. Etelä-Suomessa asuva vaimo odotti esikoista, joka syntyi Aslakin ollessa Kiilopäällä. Sitten koko perhe muutti tammikuussa 1966 hieman etelämmäksi eli Vuokatin Urheiluopistolle, jonka toinen omistaja Suomen Latu oli.

Kiilopäälle toiseksi hoitajaksi tuli Pertti ”Nalle” Holopainen. Hän oli ollut jo talkoissa edellisenä vuonna, joten hän tiesi tarkalleen, mihin urakkaan kätensä pisti. Pertin perheeseen kuuluivat vaimo ja kaksostyttäret, ja kaikki he ahtautuivat uuden päärakennuksen yläkerran 20 m2:n huoneeseen. Ja reilun kahden vuoden ajan Pertti pyöritti toimintaa Kiilopäällä ja sai keskusta ja sen ympäristöä kehitettyä, mutta asiakkailla ei edelleenkään ollut muita majoituspaikkoja kuin päärakennuksen suuret huoneet ja yksi hirsimökki. Niihin kuitenkin mahtui yhden linja-auton porukka.

”Nalle” muutti takaisin Kymenlaaksoon vuonna 1968.

Seuraavat kolme koulutuskeskuksen hoitajaa olivat emäntiä ja toimivat kukin noin puolen vuoden verran: Pirjo Koskinen, Sylvi Kultalahti ja Raija Mustonen, jonka puoliso oli tunnettu latulainen Kuopiosta - Kalle Mustonen. Kalle jopa sijoitti omia rahojaan Lapinkorpi-kämppään. Se pystytettiin Tuurentuvan ja Takataskun ja Paljakka-kämppien lomaan. Myöhemmin Kalle oli Joensuun Ladun puuhamies ja lopulta kunniajäsen.

 

Sitten saatiin syksyllä -69 seuraavaksi johtajaksi Rauni Määttä. Hänen tittelinsä oli emäntä ja vastaava hoitaja. Puoliso Veikko Määttä hoiti talonmiehen tehtäviä. Määtän perhe asui päärakennuksen yläkerrassa. Pariskunta työskenteli Kiilopään kehittäjinä vuosina 1969-1983. Rauni oli tarmokas johtaja ja hän hoiti mm. uusien kelokämppien (4 kpl) rakennuttamisen ja kaikki koulutuskeskuksen emännän, kirjanpitäjän, kioskin, siivouksen ja vastaanoton palvelut. Silloin jo henkilökuntaa oli Raunin apuna kahdesta neljään henkilöä. Ja heitä ei lomautettu hiljaisina aikoinakaan. Veikko piti huolta talon kunnossa pysymisestä. Raunin ja Veikon aikana turistien määrä kasvoi kovaa vauhtia ja erityisesti päiväkävijöitä alkoi tulla Saariselän muista keskuksista Kiilopäälle mehulle ja munkille ja käymään myös tunturin huipulla (546 m).

Raunin vahvuus oli nopeus kaikissa töissä ja asioiden pitäminen tiukasti omissa käsissä sekä erinomaiset taidot keittiössä ja kioskissa. Hänen äänensä kuului yli pihamaan ja viimeiseen kämppään saakka. ”Veikko!” -huuto kuului usein pihalle. Ja Veikko harppoi pikavauhtia paikalle.

Silloin ei ollut huolta Koulutuskeskuksen käyttökatteesta, joka saattoi nousta vuositasolla jopa 30 %:iin. Vaikka kioskin hinnat olivat korkeat, oli kevätaikana kahvioon jopa kymmenien metrien jono. Silloin tuotettiin mahdollisimman paljon lähiruokaa, kuten jo Aslakin aikana. Marjat ja sienet kerättiin talvea varten. Veikon keruuvauhdissa ei kyllä pysynyt kukaan. Hän aloitti myös variksenmarjojen keruun koko Suomessa 1970-luvulla ja Rauni jalosti tästä erinomaisen ”hiihtäjänmehun”. Veikko oli uskomaton kalastaja, joka sai tammukoita jopa alueen läpi virtaavasta Kiilo-ojasta.

Kävimme yhdessä myös Sotajoella kalassa. Silloin se oli kuuluisa tammukkajoki. Nykyisin ”kulta on samentanut ne vedet”. Kun minun iltasaaliini oli pari tammukkaa, oli Veikolla taskut ja saappaan varretkin täynnä kaloja, kun hän saapui nuotiopaikalle.

 

Kevättalvi oli aina kova työrupeama Raunille ja Veikolle. Kun se oli ohi vapun jälkeen ja viimeiset turistit oli saatu Eskelisen linja-autoon, oli hengähdyksen paikka. Nykyisin Lapin yrittäjä lähtee etelään, mutta silloin Määtän perhe pakkasi tavarat moottorikelkkaan ja ajoi Porttikosken kämpälle. Se oli Suomen Ladun omistuksessa, ja se oli yksi kämpistä, jossa oli oma sauna. No ei sielläkään vain loikoiltu, vaan tehtiin seuraavaksi vuodeksi polttopuut ja tyhjennettiin puukassa. Vapaaehtoisia lahjoituksia oli kertynyt… Sitten aivan viimeisillä lumilla ajettiin takaisin. Ja taisipa joskus skii-don telaketjut osua paljaaseen maahankin.

Vuonna 1977 valmistui henkilökunnan rivitalo, johon Määtät pääsivät muuttamaan pienten mutkien jälkeen. Vuonna 1978 alkoi jo uuden päärakennuksen suunnittelu. Tuo palvelukeskuksen aikaansaaminen oli suurena haaveena Suomen Ladun hallituksella, Kiilopään henkilökunnalla ja paikan ystävillä. Kiilopään suosio oli kasvanut 10 vuodessa niin paljon, että tarvittiin nykyaikainen rakennus, jonka suunnitteluun talon henkilökunta osallistui tarmokkaasti. Uusi talo valmistui vuonna 1981, mutta se onkin siten jo toinen tarina.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

Vuonna 1978 alkoi jo uuden päärakennuksen suunnittelu.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

kiitos

Kiitos täydennyksestä!
Kalle M.kuitenkin toimi aktiivisesti myöhemmin Joensuun Ladussa.

- 18.05.2017

Raija Mustonen ja Kalle M

Kalle Mustonen oli Raijan setä, Raija nyk.Huttunen , opettaja Karttulasta.Tieto perustuu siihen , että Kalle oli mieheni Matti Saastamoinen eno, hän on myös ollut työssä Kiilopäällä.

- 17.05.2017

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina