Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia

Tuomo Jantunen ke 3. toukokuuta 2017 09.46.00

Pääsiäisretket ja -lomat olivat tärkeä osa – ja lähes ainoa aika Lapin talvimatkailua vielä 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin täydet bussit suuntasivat Pohjois-Suomeen. Kaikki hotellit, retkeilymajat, koulut ja yksityismajoituksetkin täyttyivät. Vähitellen sitten 1980-luvusta alkaen sesonki on pidentynyt. Siihen on vaikuttanut paljolti se, että ulkomaalaiset talvituristit ovat kansoittaneet alkutalvea: he ovat osoittaneet tammi- ja helmikuunkin hyviksi ulkoilukuukausiksi Lapissa – kunhan vain varusteet ovat asialliset ja ohjelmat kunnossa. Myös suomalainen hiihtokansa täyttää paikkoja entistä enemmän jo helmikuun alusta alkaen.

Talvimatkailun jatkaminen pääsiäisen jälkeen vapun tienoilla ja erityisesti äitienpäivän jälkeen on ollut lähes mahdotonta. Monia yrityksiä on ollut Suomen Latu Kiilopäälläkin, mutta usein on talo jouduttu sulkemaan jo heti vapun jälkeen, koska väkeä ei ole ollut riittävästi.

Toukokuussa kokeiltiin joskus jopa ”Maksa mitä mielit” -viikkoja. Väkeä tuli runsaasti. Mutta jos sää oli huono, ei lomalaisten maksama summa kattanut kustannuksia. Silloin kun lunta oli reilusti ja aurinko paistoi toukokuun alussa, ihmiset olivat valmiita maksamaan lähes normaalin viikkohinnan.

Miten talvisesonkia voi jatkaa?

Sesongin jatkaminen oli kuitenkin joillekin latuyhdistyksille tärkeää. Esimerkiksi Porin Ladun aktiivinen puheenjohtaja Marja-Terttu Ruohomäki keräsi bussilastin länsirannikolta monena vuonna ja saapui viettämään vappua Kiilopään lumilla. Ja aina lunta löytyi sen verran, että tunturiin pääsi hiihtämään. Vastaavalla tavalla Kalajoelta saapui 1980-luvun vaihteessa ryhmä innokkaita ulkoilijoita useana keväänä ennen äitienpäivää. Tämä porukka oli jopa niin aktiivinen, että toukokuussa 1982 perustettiin puheenjohtaja Esko Kinnusen johdolla Kiilopään kammissa yhdistys nimeltään Kalajoen Latu ry. Sen ensimmäinen työ omalla paikkakunnalla oli alkaa kehittää toimintaa, joka oli täysin uutta Kalajoella: Kuutamohiihtoja, Kalevan kansan jäähiihtoja ja sittemmin lumenveistoa ja jäänveistoa yhdessä Tapion Tuvan kanssa. Paikallinen vaikuttaja Erkki Aho kiitteli yhdistystä sen täyttäessä 25 vuotta: ”…merkittävä työ paikkakunnan viihtyisyyden ja yhteishengen rakentajana ja monimuotoinen aktiivisuus Kalajoen hyväksi.”

Näin Kiilopää on ollut myös antavana osapuolena: virikkeitä on viety omalle seutukunnalle.

Kiilopäätä on rakennettu suurelta osin talkoovoimin. Yhdistykset ovat olleet aina auttamassa, kun apua on tarvittu. Ja tämä auttaminen on keskitetty kevät – ja kesäsesongin väliin, ja näin sesonkia on jatkettu. Talkoilla on maalattu, kunnostettu pihaa ja rakennettu kammeja ja savusaunaakin. Talkoolaisten keskuudesta on löytynyt hyviä ja aktiivisia ammattimiehiä. Sellainen on ollut jo yli 20 vuoden ajan Kauko Reiman Kangasalan Uintiseurasta. Hän itse on rakentanut Kiilopään tunnetun savusaunan kiukaan ja asentanut sinne joka kevät uudet kivet – peräti 1 100 kg. Apuna on ollut parikymmentä uintiseuran jäsentä. Samalla on tehty polttopuut seuraavaa vuotta varten. Palkkana on ollut hyvä mieli, erinomainen Kiilopään ylläpito ja makoisat löylyt sekä kylmä tunturipuron vesi uimapaikassa.

Näitä ”sesonkiyhdistyksiä” tarvitaan, ja onneksi niitä edelleen on. Ne ovat tärkeitä Suomen Latu Kiilopäälle. Ja ne ovat tärkeitä myös Lapin matkailun kehittämisessä. Oikeita ladun avaajia.

(Kuva vappuviikolta 2015, kuvaaja: Sampsa Sulonen)

 




Tuomo Jantunen

Suomen Ladun yhdistykset ovat olleet tärkeässä roolissa myös Lapin matkailun kehittämisessä.

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina