Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”

Tuomo Jantunen ke 14. kesäkuuta 2017 08.44.00

Kiilopäällä toimivat oppaat ovat olleet joko Suomen Ladun latuneuvojia, eräopaskurssien suorittaneita oppaita tai jonkun oppilaitoksen harjoittelijoita. Kaikki ovat erilaisista lähtökohdista ponnistaneita ja pääosin vapaaehtoisia talkoolaisoppaita. Heille on korvattu matkakulut ja maksettu puolipäiväraha, mutta ei palkkaa.

Tällainen oli myös Aapo Paavilainen, joka aloitti opastehtävät vuonna 1977 ja jatkoi niitä Kiilopään maisemissa joka vuosi reilun kahdenkymmenen vuoden ajan - hankien aikaan keväällä ja syksyllä ruskaviikoilla. Usein hän oli Kiilopään ”pääopas” ja saattoi opastaa yhteen menoon jopa 2,5 kuukautta. Sen lisäksi Aapo toimi useiden opaskurssien kouluttajana sekä monien eräretkien vetäjänä.

Aapon työ oli ennen Kiilopään kautta palvelu Suomen ilmavoimissa. Työpaikka sijaitsi viestiyksikössä Tikkakoskella, jossa hän myös vietti eläkepäiviään. Tikkakosken Ladun toiminta oli hänelle tärkeää. Hän oli yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Aapo Paavilainen valittiin ”Suomen Ladun vetäjäksi” vuonna 1980.

Suomen Ladun oppaista hyvin monilla oli taustana palvelu puolustusvoimissa. Aapon kanssa opasasioita kehittivät mm. ilmavoimissa palvellut Veikko Stark ja Lasse Hakala, joka edelleenkin hiihtää erinomaisella tyylillä Kiilopään latuja ja kipuaa tuntureita. Ikä ei miestä paina. Lasse on aina ollut ”tuntureiden mestarilaskija”. Veikon ansiot olivat erityisesti opaskoulutuksen kehittämisessä ja tunturivaeltajakurssien järjestämisessä, joihin palataan toisessa tarinassa.

Jokaisella lomaviikolla asiakkaat antoivat palautteen oppaista kirjallisesti. Ne olivat tärkeitä papereita, kun valittiin seuraavien kausien oppaita. Kun näin jälkikäteen katselee Aaposta saatuja palautteita, nousee esille monia tärkeitä oppaan ominaisuuksia: ”hyvä yhteishengen luoja”, ”tunsi tunturit - vei meidät uusiin paikkoihin”, ”auttoi suksien voitelussa”, ”ei kuljettu liian kovaa – jäi aikaa valokuvaamiselle”, ”oli jämpti johtaja”, ”hitaasti lämpenevä”… Mutta aina löytyi Aapostakin korjattavaa: ”liian sotilaallinen”, ”tuli jo kylmä, kun mentiin liian hitaasti”, ”repussani oli liikaa painoa”…. Oli haasteellinen tehtävä toimia kaikenkuntoisten oppaana Kiilopäällä.

Hyvän oppaan perusvaatimus oli tietysti peruskunnon ylläpito. Sitä varten Aapokin harjoitteli säännöllisesti. Hän lähetti eräretken osallistujille vuonna 1981 kirjeen, jossa totesi: ”Hiihdä kotonasi vähintään kerran viikossa sellainen lenkki, että hikoilet kunnolla. Jos ei ole lunta, tee lenkki patikoiden. Hiihtokeli loppuu etelässä ennen lapinlomaasi, älä lopeta liikkumista ennen lähtöäsi”. Tuohon kirjeeseen mennessä Aapo oli ollut jo 53 Lapin retkellä. Eli tietoa, taitoa ja kokemusta oli kertynyt runsaasti. Kaikkiaan lomaviikkoja ja retkiä erämaahan kertyi vuosien saatossa pari sataa kpl.

Aapo piti tärkeänä sitä, että Lappiin lähtijät ”ymmärtäisivät hakeutua ohjatulle liikuntaviikoille, ja ainakin aluksi koulutetun oppaan johtamille eräretkille ja vaelluksille.” Kirjeessä Kiilopään opas antoi runsaasti neuvoja varusteista ja mukaan otettavasta vaatetuksesta.

Aapon pitkähkö kirje päättyi: ”Edellä esitetyillä asusteilla, välineillä ja varusteilla voit lähteä melko turvallisin mielin erämaahan. Älä kuitenkaan koskaan lähde ylimielisenä ja yliarvioiden taitosi ja kykysi, vaan ole varovainen ja nöyrä.”

 




Tuomo Jantunen

Hyvän oppaan perusvaatimus oli tietysti peruskunnon ylläpito.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina