Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita

Tuomo Jantunen ke 2. elokuuta 2017 09.00.00

Saariselän alue tunnetaan lukuisista ”hulluista” ideoista, jotka on aluksi toteutettu ja sitten myös levitetty kautta maan. Ajatelkaapa vaikka Jussi Eiramon rakentamia lumi- ja jääigluja, ravintoloita tai lumivihkikappelia. Varmasti aluksi moni naureskeli, mutta idea toimi sittenkin heti ja toimii edelleen – ja vieläpä joka vuosi laajennettuna.

Tai miltä mahtoi vaikuttaa Kullanhuuhdonnan I SM-kisat, joita Kauko Launonen puuhasi 1970-luvulla Tankavaaraan. Entäpä samoihin aikoihin Frans ”Jonne ” Saastamoisen toteuttamat I Erävaelluksen SM-kilpailut Kiilopäällä? Samaa voi kysyä ensimmäisten muovisten lumikenkien tuomisesta Dominick Arduinin toimesta Saariselän alueelle ja niillä kisailu. Uskomattomia hankkeita ovat tietysti olleet monet rakentamiset Saariselällä vaikkapa Paavo Holopaisen johdolla.

Voidaan sanoa, että Saariselällä on aina avattu latua!

Tässä on tarina pähkähullusta ideasta, josta vähitellen on kehittynyt Kiilopään yksi suosituimmista tuotteista.

Arktinen Kylpylä oli idea, joka sai alkunsa kahdesta havainnosta: ensiksikin kaikkialla Suomessa avantouimarit kulkivat taivasalla lumihangessa kahlaten ja tuulen kylmettäessä ihoa. Uimareille tarvittiin tuulensuoja. Toiseksi avannossa/purossa voisi olla niin kylmää vettä, että sen tuoma terveysvaikutus tuntuisi kesälläkin.

Näin syntyi avanto tunturipuroon, johon kaivamalla ja 3 000 kiveä asettamalla saatiin viihtyisä uimapaikka. Kun keskelle kaivantoa jätettiin pieni saari, syntyi luonnollinen uimarata saari kiertäen. Vuonna 2007 sitä testattiin järjestämällä kesäavannossa I Tunturipurouinnin SM-kisat. Se toimi vaikka kankeaksihan uimarit kokivat jäsenensä maaliin saapuessaan – niin kuin pitikin.

Samoihin aikoihin 1990-luvun loppupuolella Vuokattiin tehtiin hiihtoputki. Siitä saatiin idea, etteikö Kiilopäälläkin voisi olla luonnollinen putki, jonka suojassa uimarit siirtyisivät avannolle. Syntyi turveputki.

Nyt tarvittiin vain suunnittelija, joka laittaisi palaset kohdalleen. Hän oli Suomen Ladun hoviarkkitehti Risto Vuolle-Apiala, joka vuoden 1997 alussa teki suunnitelman. Se toteutettiin heti kesällä suurelta osin talkootyönä. KTM:ssä ja FINNVERA:ssa oli silloin niin ennakkoluulottomia virkamiehiä, että he hyväksyivät anomukset pikaisesti. Ja rakennustyön johto uskottiin Kiilopään omalle talonmiehelle – Olavi Kerolle.

Syntyi Kiilopään Kylmäkylpylä.

”Hyvä on uimarin uiskennella, kun on kunnon kylmäkylpylä Kiilopäällä!” Näillä sanoilla julistettiin Kiilopään Kylmäkylpylä eli The Arctic Spa avatuksi marraskuussa 1997. Avannon vesi oli kirkasta ja houkuttelevan kylmää. Jotkut mittasivat silloin virtaavan veden lämpötilaksi peräti -1,5C.

Vesi oli niin kylmää, että sen aukipito oli aluksi vaikeaa: yritys puhaltaa lämmintä ilmaa kompressorin kautta pohjasta epäonnistui siinä määrin, että avanto jäätyi pohjasta saakka. Vasta sitten, kun löydettiin oikeat virrankehittäjät ja sijoitettiin ne lähtöpaikan viereen, saatiin avanto pysymään avoimena kovillakin pakkasilla.

Jotkut Kajaanin ”Karaisukeskuksen” puuhanaiset ja -miehet olivat sitä mieltä, että olimme ottaneet heidän ideansa käyttöön Kiilopäällä. Jopa kirjelmiä vaihdettiin ja heille jouduttiin todistamaan, että samassa paikassa oli ollut kylmän uinnin keskus jo 1960-luvun lopulla. Nyt uutta oli nimenomaan tuo turveputki, jonka sisällä saattoi kulkea tuiskuilta ja pakkasilta suojassa avannon ja saunan välillä. Ja toisaalta nyt avanto oli huomattavasti suurempi kuin 30 vuotta aikaisemmin.

Kylmäkylpylä sisälsi aluksi kaksi pienehköä saunaa älykiukaineen sekä savihoito- ja hierontapaikan. Sittemmin hoidoista luovuttiin, ja päätettiin antaa luonnon hoitaa kehoa ja sielua. Tärkeä uudistus oli sitten pari vuotta myöhemmin perustettu savusauna turveputken vierelle. Sen hyväilevistä löylyistä ovat nauttineet tuhannet ja tuhannet. Vieraskirjojen mukaan kävijöitä on ollut reilusti yli 100 eri maasta.

Kuva: Sampsa Sulonen




Tuomo Jantunen

Vesi oli niin kylmää, että sen aukipito oli aluksi vaikeaa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kiilopää oli monessa mukana Saariselällä jo -87-92 vuosina jolloin pidimmä Muotkan Majaa ja smukaan tuli myös Tievatyvan leirikeskus ja Kiilokappeli

MuotkanMajaa kehitimmä kauppiaan kokemuksella ja siivellä alueen palveluita, myös Tievatupa tuli v-90 mukaan ja kalliisti, omistajataho ei uskonut, että taantuma on nurkantakana; nurin meni myös Virkamiesliitto-Tunturihotelli. Muotkanmajalla oli myös kesäsesonki: yöttömänyön-, juhannusviikko, kultaviikkoja -hhuuhdontaa Apen valtauksella, tunturivaellus ja ruskaviikot sekä kaamos- ja hiljentymisviikko ja ensilumenviikot ja Jouluviikko: kaikki olivat täysiä. Hiihtoviikot alkoivat jo helmikuunalusta. Mukkaan tuli monet yks-majat, joita antoivat meille vuokrattavaksi, kun majalle ei asiakkaat mahtuneet. Hyvä ystävällinen palvelu ja markkinointi on YKKÖNEN ja ASIAKAS on tähti, mitkä mainostavat ihan ilimakseksi ja tulevat aina uudelleen. Tievatupa lähti myös nousuun, mutta uuden Tievan rakentaminen tehtiin kalliisti ja väärään aikaan; ehdotin lykkäämistä, kun lama oli tulossa, mutta eihän Helsingin ja sr-kuntien päättäjät uskoneet, kun sanoin, että ei teillä rahat riitä ja konkurssiin kaatui. K-pesä tarjosi meille paikkaa, mutta vaimo ei lähtenyt enää oravanpyörään, mitä pienyrittäjyys on.

- 03.08.2017

Juhlauintia marraskuun lopulla

Eiköhän siinä Kiilopään laturetken tuntumissa myös juhlitaan Arcitic Spata. Toivottavasti koko kierros olisi avoinna... Ja tietysti kohiseva puro...

- 03.08.2017

Merkkivuosi

Kuurakaltion 20v. synttärit siis marraskuussa!!

- 02.08.2017

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina