Saariselän paras kämppä

Tuomo Jantunen ke 23. elokuuta 2017 10.17.00

Kilpailu Saariselän parhaasta kämpästä olisi mielenkiintoinen. Vastauksia valokuvineen ja tarinoineen tulisi kymmeniä tai jopa satoja. Jokaisella olisi ”parhaasta” oma tulkintansa.

Minun mielestäni Saariselän paras kämppä sijaitsee keskellä Saariselkää eli Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se on nimeltään Sudenpesä, ja on kuin pesä konsanaan hieman harjun sisään kaivettuna. Ei se aivan erämaassa ole, sillä läheiselle Sorvusojan varaustuvalle on muutaman kilometrin matka, mutta kyllä sinne Sudenpesälle pitää patikoida tai hiihtää. Autotielle on matkaa parikymmentä kilometriä ja Porttikosken kämpällekin reilut 15 km.

Sudenpesässä ei ole samoja hienouksia kuin tunturikeskusten luksuskämpissä. Upeinta on se tunnelma, mikä Sudenpesässä vallitsee: se on kodikas, tarjoaa lämpimän makuupaikan, sopii pikku ryhmälle, takka vetää ja lämmittää, vedenottopaikka on lähellä Kaarnepään rinteen alapuolella ja kämppä on ilmiasultaan kaunis. Kaiken kaikkiaan varauskämppä tarjoaa rauhaisan lepopaikan vaeltajalle, jos vain on muistanut varata kämpän etukäteen ja ottaa avaimen mukaan.

Toukokuussa 1984 teimme hiihtoretken silloisen UK-kansallispuiston johtajan Pekka Borgin, arkkitehtien Risto Vuolle-Apialan ja Juha Lintulan kanssa. Kuljimme kohti Sorvusojaa. Saavuimme Sudenpesän kohdalle. Kämpästä oli jäljellä vain lumen alta törröttävä savupiippu. Se oli muistona edellisestä kämpästä, joka oli palanut 13 vuotta aikaisemmin. Palo oli syttynyt turvekatolle pudonneesta kipinästä. Silloin kämpässä yöpynyt vaeltaja lähetti tulipalosta seikkaperäisen selvityksen Suomen Ladulle. Mitään ei ollut tehtävissä, kun tuli riistäytyi katolta sisälle hyvin nopeasti.

Alkuperäinen Sudenpesä valmistui vuonna 1952. Se oli Tunturilatu ry:n historian ensimmäinen rakennuskohde. Tunturikerho Kolbma oli sitten tehnyt mökille täydellisen peruskorjauksen vuonna 1970. Ja sitten seuraavana kesänä kämppä paloi.

Siinä katselimme johtaja Pekka Borgin kanssa raunioita. Kysyin häneltä, että ”kun kansallispuistoon ei rakenneta mitään uusia kohteita, eikö tämä nyt kuitenkin voitaisi peruskorjata?” johtaja lupasi miettiä.

Pari viikkoa myöhemmin hän ilmoitti, että jos Suomen Ladun piiristä löytyy talkoolaisia, voidaan rakentaa uusi kämppä entisillä piirustuksilla eli peruskorjata se.

Tähän haasteeseen vastasi jälleen tamperelainen Kolbma-kerho ja Väinö Martikainen, joka toimi porukan vetäjänä rakennustöissä. Valvojana ja suunnittelijana työskenteli Suomen Ladun hallituksen jäsen, johtajasusi, rakennusmestari Pekka Huttunen. Metsähallitus toimitti paikalle hirret ja muut tarvikkeet, mutta Kolbma joutui sijoittamaan talkootyöhön omaa rahaa 7300 markkaa. Rakentamiseen käytettiin 360 miestyöpäivää, ja talkoolaisia oli saatu paikalle peräti 26 henkilöä.

”Takaisin tämä sijoitus tulee siitä mielihyvästä, minkä joukkomme ja tulevat vaeltajat kokevat”, Väinö tuumi.

Seuraavana kesänä Kolbma luovutti upean kämpän UK-kansallispuistolle ja kaikkien vaeltajien käyttöön. Kansallispuiston johtaja säteili.

Suosittelen kaikille vaeltajille retkeä Sudenpesälle ja majoittumista Saariselän parhaassa kämpässä. Varaukset vain on tehtävä ajoissa, sillä niin suosittu kämppä se on. 

www.luontoon.fi/sudenpesavarauskammi

 




Tuomo Jantunen

Se on nimeltään Sudenpesä, ja on kuin pesä konsanaan hieman harjun sisään kaivettuna.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Samppa Teeriahon raportti tulipalosta

Vuonna 1970 tunturikerho Kolbma peruskorjasi Sudenpesän. Porukka purki edellisen katon ja rakensi huolella uuden turvekaton. Ja muutenkin kämppä saatiin uuteen uskoon.
Samppa Teeriaho saapui Sudenpesälle 14.6.1971 ja vietti siellä kaksi päivää. Hän raportoi yksityiskohtaisen tarkasti tulipalon syttymisestä ja sen syistä Suomen Ladulle. Palo syttyi turvekatolle pudonneista kipinöistä 15.6.klo 14.30 alkaen. Katto oli kuiva ja Samppa kertoi raportissaan, että "kattoturpeet oli otettu edellisenä kesänä ylhäältä metsästä eikä ojan rannasta. Turpeet olivat ruutikuivia..."
Samppa sai pelastettua osan tavaroistaan, mutta "eväät paloivat kahta maitopulveripakkausta ja yhtä mielihyväpussia lukuunottamatta".
Vain savupiippu jäi törröttämään. Samppa meni kiiruusti Sarviojalle ja kirjoitti vieraskirjaan tulipalosta, jotta retkeilijät eivät tulisi Sudenpesälle majoittumaan.
Siinä se savupiippu oli pystyssä lähes 15 vuotta, kunnes taas Kolbma "peruskorjasi kämpän". Turvekattoa ei rakennettu.

- 24.08.2017

Sudenpesa

Olimme Riston kanssa niin sanotulla häämätkälla, kun tulimme sudenpesälle oli vain sivuavat rauniot jäljellä. Isteuimme tauolle ja ihmettelimme miten se oli palanut.
T. Oili ja Risto Virtanen

- 23.08.2017

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina