Kilpailu Saariselän parhaasta kämpästä olisi mielenkiintoinen. Vastauksia valokuvineen ja tarinoineen tulisi kymmeniä tai jopa satoja. Jokaisella olisi ”parhaasta” oma tulkintansa.

Minun mielestäni Saariselän paras kämppä sijaitsee keskellä Saariselkää eli Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se on nimeltään Sudenpesä, ja on kuin pesä konsanaan hieman harjun sisään kaivettuna. Ei se aivan erämaassa ole, sillä läheiselle Sorvusojan varaustuvalle on muutaman kilometrin matka, mutta kyllä sinne Sudenpesälle pitää patikoida tai hiihtää. Autotielle on matkaa parikymmentä kilometriä ja Porttikosken kämpällekin reilut 15 km.

Sudenpesässä ei ole samoja hienouksia kuin tunturikeskusten luksuskämpissä. Upeinta on se tunnelma, mikä Sudenpesässä vallitsee: se on kodikas, tarjoaa lämpimän makuupaikan, sopii pikku ryhmälle, takka vetää ja lämmittää, vedenottopaikka on lähellä Kaarnepään rinteen alapuolella ja kämppä on ilmiasultaan kaunis. Kaiken kaikkiaan varauskämppä tarjoaa rauhaisan lepopaikan vaeltajalle, jos vain on muistanut varata kämpän etukäteen ja ottaa avaimen mukaan.

Toukokuussa 1984 teimme hiihtoretken silloisen UK-kansallispuiston johtajan Pekka Borgin, arkkitehtien Risto Vuolle-Apialan ja Juha Lintulan kanssa. Kuljimme kohti Sorvusojaa. Saavuimme Sudenpesän kohdalle. Kämpästä oli jäljellä vain lumen alta törröttävä savupiippu. Se oli muistona edellisestä kämpästä, joka oli palanut 13 vuotta aikaisemmin. Palo oli syttynyt turvekatolle pudonneesta kipinästä. Silloin kämpässä yöpynyt vaeltaja lähetti tulipalosta seikkaperäisen selvityksen Suomen Ladulle. Mitään ei ollut tehtävissä, kun tuli riistäytyi katolta sisälle hyvin nopeasti.

Alkuperäinen Sudenpesä valmistui vuonna 1952. Se oli Tunturilatu ry:n historian ensimmäinen rakennuskohde. Tunturikerho Kolbma oli sitten tehnyt mökille täydellisen peruskorjauksen vuonna 1970. Ja sitten seuraavana kesänä kämppä paloi.

Siinä katselimme johtaja Pekka Borgin kanssa raunioita. Kysyin häneltä, että ”kun kansallispuistoon ei rakenneta mitään uusia kohteita, eikö tämä nyt kuitenkin voitaisi peruskorjata?” johtaja lupasi miettiä.

Pari viikkoa myöhemmin hän ilmoitti, että jos Suomen Ladun piiristä löytyy talkoolaisia, voidaan rakentaa uusi kämppä entisillä piirustuksilla eli peruskorjata se.

Tähän haasteeseen vastasi jälleen tamperelainen Kolbma-kerho ja Väinö Martikainen, joka toimi porukan vetäjänä rakennustöissä. Valvojana ja suunnittelijana työskenteli Suomen Ladun hallituksen jäsen, johtajasusi, rakennusmestari Pekka Huttunen. Metsähallitus toimitti paikalle hirret ja muut tarvikkeet, mutta Kolbma joutui sijoittamaan talkootyöhön omaa rahaa 7300 markkaa. Rakentamiseen käytettiin 360 miestyöpäivää, ja talkoolaisia oli saatu paikalle peräti 26 henkilöä.

”Takaisin tämä sijoitus tulee siitä mielihyvästä, minkä joukkomme ja tulevat vaeltajat kokevat”, Väinö tuumi.

Seuraavana kesänä Kolbma luovutti upean kämpän UK-kansallispuistolle ja kaikkien vaeltajien käyttöön. Kansallispuiston johtaja säteili.

Suosittelen kaikille vaeltajille retkeä Sudenpesälle ja majoittumista Saariselän parhaassa kämpässä. Varaukset vain on tehtävä ajoissa, sillä niin suosittu kämppä se on. 

www.luontoon.fi/sudenpesavarauskammi