Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma

Tuomo Jantunen ke 16. elokuuta 2017 10.02.00

Yli 2 000 partiopoikaa telttaili Kakslauttasen – Kiilopään tien itäpuolella upealla männikkökankaalla Sompio-leirillään kesällä 1970. Sitä leiriä on kutsuttu jopa Jamboreeksi, koska poikia oli aina Yhdysvalloista ja Japanista saakka; kansalaisuuksia oli yli kymmenen.

Leirin alkajaisiksi leiriläiset pystyttivät Kiilopään tunturirinteen puolivälissä olevalle kumpareelle kelohonkaisen seidan. Siinä se on seissyt yhtenä maamerkkinä Sodankylän ja Inarin kuntien rajalla jo nelisenkymmentä vuotta. Kaikki Kiilopäälle kiipeävät matkailijat pysähtyvät seidan äärellä katselemaan maisemia mutta myös ihastelemaan seitaa. Pilarin yläosa on veistetty muinaiseen tapaan kärjellään seisovaksi kartioksi perinteisten kala- ja peuraseitojen malliin.

Sompion seita tavoitteli leirillä hyvien haltioiden suosiota. Se oli myös leiriläisten kiitos kauniista leirimaastosta ja suotuisista ilmoista. Sekä leirialue että seita sijaitsevat nykyisin UK-kansallispuiston alueella.

Joitakin aikoja kansallispuiston perustamisen jälkeen 1980-luvun puolivälissä alkuperäinen seitapatsas poistettiin heikkokuntoisena. Sen tilalle oli tarkoitus pystyttää uusi seita mahdollisimman pian. Siihen kului kuitenkin pari vuotta, jona aikana muistutettiin kansallispuiston johtoa vaeltajien toimesta useaan kertaan seidan puuttumisesta.

Syyskuun 16. päivänä 1990, ruskan hehkuessa kauneimmillaan, uusi seita oli sitten paikallaan. Se varustettiin taululla, jossa seidan tarina ja Sompio-leirin historia on kerrottuna. Nyttemmin tuo info-taulu on kadonnut. Taulun naulasivat pilarin kylkeen Sopio-leirin johtaja, laamanni Kullervo Kemppinen ja Kiilopään silloinen johtaja Kaija Kinnunen. Kemppinenhän muistetaan Saariselkä-kirjojen ja erityisesti ”Lumikurun” kirjoittajana, ja paljolti hänen ansiostaan Saariselän tunturit nousivat suomalaisten lapinkävijöiden suosioon.

Alkuperäisen seidan ja uusitunkin aikaansaamiseen tehokkaasti vaikuttanut Matti Toivola – tuhansien tunturinkävijöiden tuntema ”Luppo-Matti” täydensi seidan tarinaa ja kuvaili seidan nelinurkkaisen yläosan symboliikkaa.

Tilaisuuden huipentumana oli Sompio-leirille 20 vuotta aikaisemmin kouluttajana osallistuneen paikallisen poromiehen Paulus Magan joiku Sompio-leirin kunniaksi. Ulla-vaimo seisoi tomerasti Pauluksen rinnalla, ja molemmat olivat tietysti lapinpuvuissaan. Paulus oli esittänyt saman joiun jo Sompio-leirin aikaan. Siinä toivottiin, että seita seisoisi tulevaisuudessa pitkään paikoillaan partiolaisten, latulaisten ja kansallispuistoväen yhteisten ja yhdensuuntaisten Lappi-harrastusten vankkana vertauskuvana.

Sompio-leirin toinen muisto on leiripaikan vieressä oleva kaunis kuru ja siellä sijaitseva leirikirkko, josta edelleen on näkyvissä sekä puinen harmaa alttari risteineen ja sen vierellä oleva alttari.

Itse leirialueella ei ole nähtävissä mitään merkkejä suuren poikajoukon 50 vuoden takaisesta telttaleiristä ja rakennelmista. Se on mitä kauneinta mäntykangasta, josta syksyisin voi poimia marjoja ja tatteja.

 




Tuomo Jantunen

Sompion seita tavoitteli leirillä hyvien haltioiden suosiota. Se oli myös leiriläisten kiitos kauniista leirimaastosta ja suotuisista ilmoista.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Sompion Seita

Seidan juurelle oli leiriläisten tarkoitus tuoda kivi kotiseudultaan. Toin sinne yhden pienen noppakiven Helsingistä Liisankadun kiveystyömaalta, luvan perästä. Se taitaa olla Hesan yleisin kivi keskustassa...

- 13.01.2018

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina