Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa

Tuomo Jantunen ke 9. elokuuta 2017 09.00.00

Suomen Latu toteutti erittäin mittavan kehitysyhteistyöprojektin Kilimanjaron kansallispuistossa Tansaniassa vuosina 1998-2001.  Silloin rakennettiin polku Afrikan korkeimman vuoren huipulle. Rakentamista oli peräti 40 km:n matkalla. Polkuun tarvittiin mm. 17 siltaa ja tuhansia kivirappusia, huoltopaikoille 27 WC:tä, 16 keittiötä ja 8 isoa kompostoria sekä tietysti koko matkalle viittoja ja opastauluja. Myös kantajia muistettiin rakentamalla heitä varten 256 vuodepaikan verran majoitustilaa. Sitä ennen kantajat olivat aina majoittuneet ulkona – olosuhteissa, jossa saattoi olla pakkasta -15 asteen verran.

Kävin tutustumassa hankkeeseen vuonna 1999, jolloin sovittiin yhteistyön kehittämisestä myös Suomen suuntaan. Tapasin tuolla retkellä puunveistäjä Andrew Mukutin, joka teki taideteoksia päivittäin kansallispuiston portin läheisyydessä. Ihastuin hänen töihinsä siinä määrin, että kysyin, haluaisiko hän tulla seuraavana kesänä Suomeen veistämään suomalaisia eläimiä lappilaisesta puusta. Hän oli asiasta kiinnostunut, ja niinpä hoidin hänelle viisumikutsun. Samalla sai kutsun Kiilopäälle myös Kilimanjaron kansallispuiston huoltopäällikkö Willbroad Mamuyan, jolle löytyi töitä UK-kansallispuistosta. Samalla hän saattoi toimia tulkkina, koska taiteilija Mukuti ei puhunut muuta kuin swuahilin kieltä.

Kaverukset saapuivat Saariselän maisemiin kesäkuussa vuonna 2000. Andrew Mukutin tehtävänä oli veistää yksi puuveistos päivässä. Hän osoittautui erittäin taitavaksi ja nopeaksi veistäjäksi. Mukuti käytti ainoastaan alkeellisia käsityökaluja, jotka hän oli tuonut tullessaan Tansaniasta. Ne olivat pikku kirveitä, talttoja ja puukkoja. Veistämiseen hän käytti kaikkia puun oksia ja paloja, mitä alueelta löytyi.

Kauppa kävi: Tunturikeskus Kiilopää myi kaikki syntyneet veistokset samantien. Vähitellen sana kulki Saariselällä, ja väki kävi tilaamassa töitä. Se tapahtui näyttämällä kuvaa kirjasta tai jostakin kortista. Ja Mr Mukuti veisti. Valmista oli jo illalla tai seuraavana päivänä. Kesän aikana hän sai aikaan 65 taideteosta, joista suurin on edelleenkin Uk-kansallispuiston portin tunnuksena oleva männystä veistetty maakotka.

Willbroad Mamuyan pääsi töihin kansallispuistoon talkoolaisena. Tärkein työ hänellä oli osallistuminen Kiilopään huipulle johtavien rappusten ja puusiltojen tekeminen. Tätä hanketta Suomen Latu oli ehdottanut jo kymmenen vuoden ajan kansallispuistolle, koska Kiilopään huipulle syntyi uusia polku-uria joka vuosi. Tunturin rinteessä käytön jäljet jo selvästi häiritsivät muutoin kaunista ja jylhää tunturimaisemaa.

Huoltopäällikkö Mamuyan oli käsistään kätevä ja selvisi hyvin työtehtävissä muun kansallispuiston rakennusporukan kanssa. Kyseessähän oli kuin Kilimanjaron projekti, mutta vain minimikoossa.

Portaita Kiilopään huipulle syntyi reilut 500 ja muuta siltaa noin 200 metriä. Matkaa huipulle on 1 500 metriä.

Tämän projektin jälkeen huiputtajia on ollut monin verroin enemmän kuin aikaisemmin. Ja mikä tärkeää: kaatumiset ja muut loukkaantumiset ovat vähentyneet, kun polun turvallisuus on lisääntynyt.

Mr Mamuyan ja Mr Mukuti olivat ensimmäistä kertaa Tansanian ulkopuolella. Kulttuurishokki oli saapumishetkellä melkoinen. Äkkiä kuitenkin tapahtui sopeutuminen Saariselän olosuhteisiin ja säähän sekä itikoihinkin. Tietysti he viihtyivät, vaikka eivät tällä matkalla rikastuneet. Maksoimme molemmille matkat, ylläpidon ja 10 euron päivärahan. Taideteoksista tulleet rahat riittivät Suomen Ladulla juuri ja juuri projektin rahoittamiseen.

Tosin kerrotaan, että palattuaan Tansaniaan, noista päivärahoista oli kertynyt puunveistäjä Mukutille niin paljon omaisuutta, että hän osti niillä itselleen ja perheelleen talon. Siihen saakka perhe oli asunut savimajassa.




Tuomo Jantunen

Ja Mr Mukuti veisti. Valmista oli jo illalla tai seuraavana päivänä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kesän päätteeksi

Kun taidekesä Kiilopäällä oli ohi ruskan jälkeen, ajoimme Mehamiin, jossa seilasimme viikinkivenefllä kovassa myrskyssä Jäämerellä. Olipa se heille taas uusi elämys.
Sitten ajoimme autollani läpi Suomen ja pysähdyimme joka päivä viikon ajan jollekin paikkakunnalle pitämään Tansania-iltaa. Ja Mukuti veisti aina uuden veistoksen, joka myytiin.

- 10.08.2017

Motoristeissa riitti ihmeteltävää

Sankarit saapuivat Kiilopäälle samana päivänä, kun Kontiorallin 1200 moottoripyöräilijää. Viikonloppu oli kesän lämpimin, mutta "tansanian pojille" hyytävän viileä. Onneksi löytyi villapaitoja. Motoristien ja Mukutin kanssa sovittiin, että viikonlopun veistoteema on kontio eli karhu. Mukuti veistelikin karhuja koko viikonlopun. Malli löydettiin jostain luontokirjasta. Mukutin kontiosta tuli Kontiorallin 2000 maskotti.

- 09.08.2017

Kuva

Nyt tuossa blogin lopussa on yksi valokuva Mr Mukutin taiteesta. Siinä ei nyt ole suomalainen eläin, mutta samalla tarkkuudella hän teki myös kaikki suomalaiset teoksensa. Tämmöisen puolimetrisen teoksen valmistamiseen meni aikaa enintään kolme tuntia. Mitään koneellisia työkaluja hänellä ei ollut.
Kun ensi kerralla menen Kiilopäälle, otan kuvan siitä kotkasta, joka on lennellyt kansallispuiston portilla nyt säässä kuin säässä 17 vuotta.

- 09.08.2017

Kuva ois kiva

Kuva ois kiva edes yhdestä taideteoksesta. Vaikka siitä portista.

- 09.08.2017

Kiilopään tärkeät ja hyödylliset portaat

Vuonna 2000 rakennetut portaat Kiilopään huipulle ovat erittäin tärkeät ja merkitykselliset:
- kävelyreitti on pysynyt hallinnassa eivätkä ihmiset ole leventäneet rinteessä ollutta arpea,
- väkeä on kiivennyt huipulle huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin,
- kaatumisonnettomuuksia ei ole sattunut samalla tapaa kuin ennen portaita.
SUMMA SUMMARUM: portaita ei saa poistaa.

- 09.08.2017

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina