Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi

Tuomo Jantunen ke 27. syyskuuta 2017 09.00.00

Latu-lehti julisti kisakutsun keväällä 1970: ”Suomen Latu järjestää 20.-23.9.1970 erävaelluksen mestaruuskilpailut Saariselän tunturialueella. Kilpailun avulla pyritään erätietojen ja -taitojen edistämiseen ja Saariselän suurenmoisen retkeilyalueen tunnetuksitekemiseen entistä laajemmissa piireissä… Kilpailu kestää neljä vuorokautta ja radan kokonaispituus on noin 150 km… Ruska lienee loistossaan ja säät suotuisat.”

Tästä alkoi Erävaelluksen SM-kilpailujen tarina, joka jatkuu edelleen. Sen tarkoituksena on ollut vaellusmaastojen markkinointi – ensiksi Kiilopäällä ja myöhemmin eri puolilla maatamme. Kiilopäällä järjestettiin kaksi ensimmäistä kilpailua ja sitten myöhemminkin on palattu Saariselän maisemiin aina pikku tauon jälkeen.

Kisan toinen tarkoitus on tietysti ollut eräretkeilyn edistäminen, vaellusvarusteiden testaus ja kehittäminen, ensiaputaitojen ylläpito sekä alkuvaiheessa Suomen vaativimman kuntoilutuotteen tarjoaminen suunnistajille ja kaikille vaeltajille. Jo heti aluksi kuitenkin vaellukseen liittyvät tehtävät olivat tärkein osa kilpailua; toki kova kunto oli kaiken osallistumisen edellytys, sillä päivämatkat olivat jopa 40-50 km. Rinkka selässä ja kumisaappaat jalassa suoritus oli erittäin vaativa.

Ensimmäisinä vuosina osallistujia oli 10-20 kahden hengen partioita, kunnes sitten Etelä-Suomessa, Nuuksiossa vuonna 1977 järjestetty vaelluskilpailu nosti osallistujien määrän jo lähes 50 partioon. Suurimmillaan kisoihin on saatu reilusti yli 100 partiota. Kiilopään kisat ovat olleet aina erittäin suosittuja: mm. Suomen Ladun 50-juhlavuonna Kiilopäällä kisaili 120 partiota.

Ensimmäisissä erävaelluskilpailuissa voiton vei Sodankylän ”ammattilaispartio Seppo TiusanenAntero Rouvinen”. Vielä ennen 30 km:n pikataivalta johdossa oli Tampereen Taivaltajien partio, joka oli ainoa ”sekapartio Tapani PiirainenMaija Tuhtonen”, mutta loukkaantuminen pudotti tämän jo voitossa kiinni olleen partion sijaluvulle kuusi. Maija Tuhtosen nimi oli sittemmin hyvin monessa kuntosuorituksessa näkyvillä vuosikymmeniä. Tampereelta tuli kisassa toiseksi toinen tunnettu ”vaelluspartio eli Kolbman Yrjö SuuniittuPentti Luostarinen”.

Erävaelluksen SM-kilpailut ovat aina saaneet paljon huomiota tiedotusvälineissä ja tietysti myös Suomen Ladun palstoilla. Kisojen järjestelyt tulivat erittäin vaativiksi, kun osanottajamäärät kasvoivat ja vaeltajien puolelta lisättiin paineita siihen suuntaan, että tehtävät tulevat olla toiminnallisia ja tasapuolisesti mitattavia. Saariselällä järjestelyjä vaikeutti myös se, että erämaahan ei päässyt autolla, vaan rastimiehet ja -naiset kulkivat tehtäväpaikoille itsekin vaeltaen.

Suuri osa ensimmäisten kisojen järjestäjistä ja osallistujista on ollut erittäin aktiivisia vaeltajia ja liikuntatoimijoita. He ovat osallistuneet vaellustoiminnan edistämiseen kilpailijoina, järjestäjinä ja vaikuttajina. Heistä voidaan nostaa esille edellä mainittujen lisäksi ainakin seuraavat nimet: Matti Rekola, Jorma Pihlainen, Väinö Martikainen, Jukka Vesa, Jorma Pölönen, Seppo Juurikkala, Matti Nikula ja Rolf Hirn.

Kuva: Mika Asikainen/Suomen Latu

 




Tuomo Jantunen

Tästä alkoi Erävaelluksen SM-kilpailujen tarina, joka jatkuu edelleen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • syyskuu >

  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina