Maurin päivänä Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 20. syyskuuta 2017 09.00.00

Ikimuistoinen syyskuu vuonna 1982. Silloin palattiin Erävaelluksen SM-kilpailujen ja 100 kilpailijan kanssa alkujuurille: kisa oli perustettu 12 vuotta aikaisemmin juuri Saariselän ja Kiilopään markkinointia edistämään, ja nyt kilpailu sai valtaisan huomion vaeltajien keskuudessa koko Euroopan alueella. Nimittäin samanaikaisesti Kiilopäällä kokoontui myös ensi kertaa Euroopan Vaellusliiton yli 100 hengen vuosikongressi. Osanottajat edustivat 15 eri maata.

Kun tähän sitten liitetään Suomen historian pahin myrsky kaikkine tuhoineen eli Mauri-myrsky, niin tämä tekee tuosta syyskuun viikosta ikimuistoisen kaikille Kiilopäällä ja Saariselällä majoittuneille 21.–23. syyskuuta 35 vuotta sitten.

Kun 21. päivän ilta eteni, voimakas tuuli kasvoi myrskyksi niin tunturissa kuin metsämaallakin. Sähköt sammuivat, puut kaatuivat Kakslauttasen-Kiilopään tielle ja estivät sillä liikkumisen. Myös sähköjohtojen ja puhelinlankojen päälle kaatui puita.

Joillakin oli mukanaan paristoradio, josta kuunneltiin hurjia uutisia: Kemissä myrsky oli nostanut veden korkeutta kahdella metrillä, ja kaikki venesatamat Perämeren rannalla olivat tuhoutuneet. Katot olivat tipotiessään. Rovaniemellä puita oli kaatunut ristiin rastiin tuhansittain. Myöhemmin pelkästään kaupungin alueella laskettiin kaatuneiden puiden määräksi 4 000 kpl.

Puuskissa tuulen nopeus oli 35-40 metriä sekunnissa.

Mauri-myrskyn sanotaan edelleen olevan pahin tunnettu myrsky Suomessa laajuutensa ja tuulen voimakkuuden puolesta. Metsää tuhoutui useita miljoonia kuutiometrejä.

Miten sitten vaelluskilpailuun valmistautuvat kisailijat ja toimitsijat ja ennen muuta ulkomaalaiset seuraajat sekä turistit selvisivät Kiilopäällä? Mauri-myrsky tapahtui kilpailun aattona, jolloin vaeltajat olivat juuri saapuneet alueelle.

Silloinen Suomen Ladun puheenjohtaja Teemu Salonen oli mukana ylimpänä valvojana ja kongressin järjestäjänä. Hänen ja Kiilopään johtaja Rauni Määtän kanssa muodostimme kriisiryhmän ja noudatimme tunturinkävijän toista käskyä: ”Varustaudu aina pahimman varalle!”

Se tarkoitti mm. telttailijoiden siirtämistä majoittumaan saunojen pukuhuoneisiin ja alakerran käytävälle, muoviämpärien jakamista kaikkiin WC-tiloihin, kaasuliesien ottamista käyttöön, raivausryhmien lähettämistä kaatuneiden puiden siirtämiseen ja kirjallisten monikielisten ohjeiden jakamista kämppiin, jossa porukat viettivät aikaa kynttilän valossa. Ohjeita piti jakaa mm. siksi, että WC:t tuli pystyä pitämään toiminnassa ainakin parin vuorokauden ajan, vaikka vettä ei tulisikaan…siinä tarvittiin veden kantoa ämpäreillä.

Sähköt saatiin kuitenkin vuorokauden kuluttua ja kaikki sujui sen jälkeen erinomaisesti ja 13. Erävaelluksen SM-kilpailut onnistuivat hyvin. Euroopan Vaellusliiton väki oli haltioissaan. Järjestön puheenjohtaja Konrad Schubach kiitti Kiilopään toimintaa kaikilla tuntemillaan Euroopan maiden kielillä.

Mauri-myrsky on ollut sitten myöhemmin esillä monella tavoin myös Saariselän alueella. Kaatoihan myrsky metsää erityisesti Peuraselän ja Jaurun alueilla. Kaatuneiden puiden poiskorjaamista ehdottivat monet Savukosken ja Sodankylän edustajat. Luonnonsuojeluväki laittoi hanttiin.

Sinne maastoon ne puut sitten jäivät ja tietysti haittasivat retkeilijöiden etenemistä. Kun UK-kansallispuisto oli juuri perustettu, niin myrskyn kaatamat puut kuuluvat vahvistetun järjestyssäännön mukaan puistoon. Monet retkeilijät ovat vielä nytkin hämmästelleet kaatuneiden ja massa lahonneiden puiden suurta määrää. Myös Kiiloselän alueella eli tunturikeskuksen läheisyydessä on edelleen nähtävissä Mauri-myrskyn kaatamia puita.

 

 




Tuomo Jantunen

Mauri-myrskyn sanotaan edelleen olevan pahin tunnettu myrsky Suomessa laajuutensa ja tuulen voimakkuuden puolesta.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Vajaa viikko Maurin jälkeen

Tulin vajaa viikko Mauri Myrskyn jälkeen Kiilopäälle ja kyllä varsinkin metsäisillä Suomujoen ja Muorravaarakanjoen alueilla meno oli melkoista hyppimistä kaatuneiden puunrunkojen yli tai niitä kiertäen.
Samoin matkalla Oulusta Kiilopäälle oli metsät niin kuin savotan jäljiltä. Arvasinkin, että taitaa tästä reissusta tulla normaalia rankempi. Seuraavana vuonna olin sitten juuri tuolla Jaurun alueella ja siellä runkojen yli hyppely oli vieläkin rankempaa kuin edellisellä reissulla. Ennen Jaurun reissua ajattelin, että varmaan polkujen päältä jo enimmät tuulenkaadot olisi raivattu, ei ollut.

- 04.09.2018

Hurrikaani se oli

Tähän myrskyyn kuului paljon trombeja, jotka kaatoivat autoja ja nostivat veneitä maalle sekä kaatoivat tuhansia paksuja puita.
Pahin paikka oli Kemissä, jossa kaksi henkilöä kuoli, kun myrsky nosti kesämökin ja kuljetti sen vettä myöten toiselle rannalle ja ruhjoi sen - mutta hirmuisena myrsky saapui Kiilopäällekin. Ulos ei voinut mennä. Väki makoili alakerran käytävillä ja huoneissa telttapatjoilla. Aamuyöllä jo helpotti.

- 20.09.2017

Historiaa

Nämä kiehiset ovat mielenkiintoista luettavaa. Esim. tästä tapahtumasta sen laajudessaan ei itselläni ollut mitään tietoa. Kiilopäällä on pitkä ja mielenkiintoinen historia!

- 20.09.2017

Mauri-myrsky

Oltiin myrskyn aikana Ahvenanmaalla pienessä saaressa kalaretkellä. Veneet pyörivät rannassa; ei tehnyt mieli silloin vesille. Onneksi päästiin
seuraavana päivänä turvallisesti mantereelle.

- 20.09.2017

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina