Saariselän tuhoisin tulipalo

Tuomo Jantunen ke 13. syyskuuta 2017 09.00.00

Kiilopään Tunturikeskuksen rakentaminen alkoi vuonna 1963. Suomen Ladun toiminnanjohtaja ja aktiivinen Lapin kävijä ”Immu” Sorjonen oli löytänyt keskukselle hyvän paikan avotunturin reunalta Kiilo-ojan varresta, noin kuuden kilometrin päässä maantiestä.

Ensimmäinen rakennus saatiin pystytettyä talkoovoimin jo vuonna 1964. Suomen Latu rakensi keskukselle sekä tien että kustansi sähköjen vetämisen. Sitten rakentaminen jatkui vuosittain. Vähitellen Kiilopäästä kehittyi suosittu eräretkeily- ja hiihtolomakeskus.

1970-luvun loppupuolella todettiin, että silloisessa päärakennuksessa ei pystytä päiväretkeläisiä kunnolla palvelemaan: tilat olivat ahtaat ja palveluvarustus vähäinen kävijämäärään verrattuna.

Uusi Kiilopään palvelukeskus, kuten sitä silloin kutsuttiin, vihittiin juhlavin menoin käyttöön maaliskuussa 1981. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili keskuksessa tuota pikaa vihkimisen jälkeen. Se oli  UKK:n viimeinen hiihtoretki Lappiin ja koko elämänsä jäähyväishiihto.

Rakennuksen oli suunnitellut erinomaisesti tunturimaastoon soveltuvaksi arkkitehti Risto Vuolle-Apiala. Rauni ja Veikko Määttä toimivat silloin Kiilopään johtokaksikkona.

Väkimäärä lisääntyi; perustettiinhan UK-kansallispuisto samoihin aikoihin, ja Kiilopää toimi alusta alkaen kansallispuiston luonnollisena porttina.

Elettiin parasta ruska-aikaa vuonna 1983. Kiilopää oli täynnä retkeilijöitä.

Sain aamulla klo 08.00 puhelinsoiton uudelta Kiilopään johtajalta Tatu Nevalaiselta: ”Kiilopää palaa!” Spontaani vastaukseni oli: ”Sammuttakaa se!”

Raivoisaa tulipaloa eivät saaneet henkilökunta, ei asiakkaat eikä palokuntakaan sammumaan, vaan Kiilopään uusi palvelukeskus paloi maan tasalle. Toisesta kerroksesta jäivät jäljelle vain savuavat kattopalkit ja keittiön mustuneet, kiviset muurit. Alakerta tuhoutui palavilta osiltaan. Kivirakenteet vaurioituivat vain vähän.

Tulipalo oli alkanut keittiön takaa sijaitsevan juuresvaraston kohdalta. Palon havaitsi ensimmäisenä lomaviikolla ollut Pertti Helin, joka aamulenkiltä palatessaan näki liekit ja yritti niitä sammuttaa. Palokunta saapui Ivalosta 50 minuutin kuluttua, mutta se ei voinut tehdä enää mitään.

Kun saavuin illansuussa Kiilopäälle, rauniot savusivat vielä. Seuraavan yön vietinkin paloalueella vahtien, etteivät puukehikot leimahtaisi uudelleen.

Tulipalon syttymissyytä selvitettiin poliisikuulusteluissa ja teknisten tutkimusten avulla kuukausien ajan. Syy ei ole koskaan selvinnyt. Epäiltynä olivat tupakoitsijat, joiden tupakkapaikka sijaitsi juuri kyseisellä syttymispaikalla. Toisena syynä tutkittiin sähkökeskusta, koska sekin sattui olemaan juuri tuolla samalla paikalla seinän toisella puolella. Tuhopoltosta ei ketään epäilty.

Onneksi tässä päärakennuksessa ei asunut lomanviettäjiä. Rakennuksessa sijaitsivat oppaiden huoneet. Pertti Helin kävi herättämässä ensimmäisenä oppaat yritettyään ensin yksin sammuttaa paloa – turhaan.

Uuden rakennuksen rakentaminen käynnistyi välittömästi sen jälkeen, kun saatiin palon jäljet siivottua ja mm. mustuneet matkamuistot huutokaupattua. Sama urakoitsija voitti urakkatarjouskilpailun kuin edelliselläkin kerralla eli Insinöörirakentajat Oy. Silloin tämän tunnetun lappilaisen rakennusyhtiön toimitusjohtajana oli Mauri Niemi, joka myöhemmin toimi Suomen suurimman rakennusliikkeen Skanskan pääjohtajana.

Rakentamisessa tehtiin ”arktisen rakentamisen maailmanennätys”, kun 1 660 m2:n palvelurakennus saatiin entistä ehompana käyttöön 105 vuorokauden kuluttua rakennustöiden aloittamisesta. Tästä rakentamisesta kerrotaan erikseen toisessa tarinassa.

Käyttöönottoa juhlittiin Niilo ”Tarva” Tarvajärven aamukahvilähetyksellä. Siitä alkaen Kiilopään uusi päärakennus on palvellut sekä päivä- että viikkovieraita ja myös kansallispuistoon suuntaavia vaeltajia.  Kävijöitä on ollut tässä rakennuksessa yli 100 000 henkilöä vuodessa.

Kuva: Latu&Polku-lehden uutiskuva tulipalosta numerosta 7/1983. 

 




Tuomo Jantunen

”Kiilopää palaa!” Spontaani vastaukseni oli: ”Sammuttakaa se!”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina