Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut

Tuomo Jantunen ke 25. lokakuuta 2017 09.00.00

Kiilopään loka-marraskuun ohjelmassa näkyi hiihtotarjontaa jo keskuksen perustamisesta alkaen. Silloin kuitenkin tuota aikaa markkinoitiin teemalla ”Kaamosajan hiihtoviikot”. Hän, joka eksyi Lappiin kaamosaikana, yllättyi melkoisesti: Lapissa ei kaamosta ollut lainkaan, vaan kaikki oli valkoista. Uuden lumen lisäksi yön tähtitaivas ja revontulet toivat omat mausteensa tuolle erikoiselle loma-ajalle. Mutta kaamoshiihtäjiä ei saatu tuntureille. Niinpä Kiilopään Koulutuskeskus oli kiinni, tai Rauni Määtän emännöidessä 1970-luvulla tehtiin valmisteluja joulua ja kevättalven hiihtoviikkoja varten.

”Kaamosviikot” jäivät unholaan vuonna 1977, jolloin alettiin kertoa Kiilopään ensilumen leireistä. Se toi huippuhiihtäjät uusille laduille, joita mainostettiin jopa SHL:n päävalmentaja Immo Kuutsan suulla. Tuosta vuodesta alkaen olen käynyt joka vuosi hiihtämässä ensi lumilla. Ajankohta määräytyi alkuvuosina sen mukaan, milloin lumi satoi. Usein saavuin paikalle jo Aleksis Kiven päivän aikoihin. Mutta joskus nautin uusista laduista vasta marraskuun loppupuolella. Silloin on Saariselän-Kiilopään alueella ollut useita merkittäviä tapahtumia kuten Kaamosjazz, Talvisotahiihto, Kiilopäähiihto tai vaikkapa UK-kansallispuiston neuvottelukunnan kokous

Ensilumet on aina ollut minulle suuri elämys. Ensimmäisinä kertoina, kun aurinko on valaissut häikäisevällä tavalla uuden lumen, ja puut ovat olleet hyvin lumiset, olen hiihdellyt laulellen pitkin kankaita ja tunturien rinteitä. Tärkeätä ei ole ollut edes latujen kunto ja niiden valaisu. Uusi häikäisevä lumi on etelän ihmiselle uskomattoman hieno kokemus: etelän kaamoksesta ei ole täällä tietoakaan. Ja kuinka monta kertaa olenkaan sivakoinut kuutamossa ja revontulien loisteessa. Kerran marraskuun lopulla teimme ”tähtiretken” hiihtokaverini Osmo Niemelän kanssa. Kun hiihtelimme Niilanpään ja Kiilopään takarinteellä, Osmo sanoi: ”Vaikka ei ole kuutamoa eikä revontulia, antavat tähdet niin paljon valoa, että syntyy jopa varjoja meistä hiihtäjistä.” Tuo taisi olla kuvittelua, mutta joka tapauksessa jopa tähtien valossa on saattanut hiihtää – ilman mitään muuta valoa.

Tietysti tähän syystalven ajankohtaan kuuluvat pitkät hiihtoretket hyvillä laduilla ja jopa kilometrien tarkka merkkaaminen muistiin. Nyt kun eivät kilometrimäärät ole vuosittain ikämiehenä lisääntyneet, olen päätynyt laskemaan laduilla käytettyä aikaa. Sekin voi tuottaa tyydytystä, kun hiihtokorttiin saa laittaa kuuden tunnin merkinnän jollekin ensilumen leiripäivälle. Tuo aika kuluu hyvin ladulla, jos mukana on hiihtokaveri. Tämä kaverilista olisi hyvin pitkä, jos kaikki tähän kirjaisi. Edesmennyt Aurasen kirjapainon johtaja Juhani ”Jussi” Salmi oli ensi lumen hiihtokavereista yksi mieluisimmista. Miksi? Siksi että meidän hiihtovauhdit olivat samaa tasoa ja päivämatkoista oli helppo sopia. Mutta myös yhdessä kokkaaminen, saunan lämmitys ja suksien voitelu… kaikki sujui. Kiitos Jussi retkistämme!

Jos Kiilopään kevättalvien retkillä on monia luontotavoitteita kuten Lankojärvi, Suomun Ruoktu, Vellinsärpimä tai jopa Sokosti, on myös ensi lumilla tavoitteita. Ne ovat lähempänä tai ne ovat hiihtolatujen päässä. Ja jos edetään umpihankea, ollaan varmoja, että tavoitteessa voidaan yöpyäkin. Tällaisia ensi lumien tavoitteita voivat olla esimerkiksi Rumakurun kautta hiihtäminen ilman latua, poroaidalle kipuaminen Muotkan Majan kautta. Mutta kaikkein suurin tavoite on ollut vuodesta -89 alkaen käydä mehulla ja munkilla Savottakahvilassa ja istua Kaisa Särkelän suuren takan loisteessa ja lämmössä. Samalla kerrotaan puolin ja toisin latu-uutiset ja parannetaan maailmaa.

 




Tuomo Jantunen

Ensi lumet on aina ollut minulle suuri elämys.

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina