Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään

Tuomo Jantunen ke 27. joulukuuta 2017 10.00.00

Kiilopään tunturi (546 m) sijaitsee Sodankylän ja Inarin kuntien rajalla. Paikka tunnetaan nykyisin  erityisesti siksi, että sen juurella sijaitsee Suomen Ladun toimintakeskus. Lapin paikannimien selittäjä FT Samuli Aikio kertoo vuoden 2007 paikannimikirjassa, että nimi on saamelaista perua - enempää tarkentamatta asiaa. Kansan kertomuksissa Kiilo-sanaan liitetään usein auringon paistetta kuvaava ”kilo-sana”.  Paikannimien aktiivinen harrastaja, metsänhoitaja Ilmari Kosonen on löytänyt tutkimuksissaan kymmeniä Kiilo -alkuisia ja siihen viittaavia nimiä eri puolilta Suomea, ja aina kyseessä on löytynyt paljasta kalliota tuossa kohteessa. Niinpä hän toteaa, että ”Kiilopään nimi tarkoittaa tarkemmin tutkien paljaskallioista lakea.” Hänen mukaansa nimen alkuosa Kiilo viittaa suomen- ja vironkieliseen maastosanaan ”kiilas”, ja se esiintyy myös muualla Suomessa. Tämä Ilmarin perustelema sananselitys tuntuu järkeenkäyvältä.

Kiilopää on sitten antanut nimensä Suomen Ladun keskukselle vuonna 1964. Myös läheisellä tunturipurolla on Kiilo-alkuinen nimi eli ”Kiilo-oja”. Ensimmäiset  Kiilopää-merkinnät vanhoissa kartoissa jo 1642.  Siihen aikaan siirtyi väkeä Etelä-Suomesta Lappiin ja nimesi eri alueita ja maastonkohteita. Kartassa on nimi Kylawara.

Kun Suomen Latu perusti oman keskuksen yli 50 vuotta sitten Kiilopään ja Ahopään väliin, oli itsestään selvää, että nimeen tuli tunturin nimi ja sana koulutus. Nimi oli Kiilopään Koulutuskeskus, ja se säilyi nimenä vuoteen 1980 saakka. Koulutus tarkoitti ensi sijassa tunturihiihtokursseja ja kesäisin monipuolista retkeilyn opetusta. Heti alusta alkaen tavoitteena oli saavuttaa Kiilopäälle urheiluopiston tai pikemminkin valtakunnallisen retkeilyopiston status Vuokatin Urheiluopiston tapaan. Olihan Suomen Latu perustanut pari vuosikymmentä aikaisemmin Vuokatin hiihtomajan, josta sitten Hiihtoliiton kanssa kehitettiin Urheiluopisto. Opetusministeriö ei kuitenkaan tästä opisto-ajatuksesta innostunut. Ja varsinkin Lapin Urheiluopiston perustamisen jälkeen esityksiä ei edes otettu käsittelyyn. Kuitenkin vielä vuonna 1989, kun Suomen Ladun arvovaltainen neuvottelukunta maaherra Asko Oinaksen johdolla vietti hiihtoviikon Kiilopäällä, oli asia esillä. Paikalla oli myös Opetusministeriön osastopäällikkö Heikki Klemola. Esityksiä ja koulutustavoitteita hiottiin, mutta ei edes tämä ”hyvä veli verkosto” auttanut. Onnettominta oli kuitenkin se, että Kiilopäälle ei herunut valtionavustusta OPM:stä. Vain pienen pieni osuus tuli henkilökunnan majoitusrakennuksen rakentamiseen. Ja tämähän johtui pelkästään siitä, että Suomen Latu oli sitoutumaton; SVUL ja TUL jakoivat rahoja ”Sulle – Mulle –tyyliin”. Toisaalta tämä pakotti Kiilopään toimimaan liiketaloudellisin perustein.

Uuden päärakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1981. Silloin ei haettukaan rahoitusta OPM:stä, vaan käännyttiin Jouko Loikkasen puoleen ja saatiin KERA mukaan lainoittamaan Kiilopään Eräkeskusta. Nimi siis vaihdettiin ja tehtiin keskuksesta oma tulosyksikkö – ei kuitenkaan osakeyhtiötä. Tämä ratkaisu oli sopiva myös KERAn tarkastajalle ja yritysneuvojalle Maarit Jauholalle, joka esitteli asian ja Kiilopää pääsi nauttimaan pitkäaikaisista lainoista sekä myös pienen pienestä KTM:n avustuksesta. Maaritista oli suunnattoman suuri apu aina 2010-luvulle saakka, koska hän sitten tunsi Kiilopään kehittämisen sieltä lähes alkumetreiltä saakka. Ainoa ongelma tuli 1990-luvun alkupuolella, kun KERA pakotti Ladun maksamaan jopa yli 16 %:n vuotuista korkoa lainoistaan. Samanaikaisesti muut keskukset olivat saaneet lainoja anteeksi ja ainakin saaneet alennusta korkoprosentteihin. Mutta kaikista vaikeuksista huolimatta Kiilopää pysyi hyvin pystyssä ja itsenäisenä Suomen Ladun yksikkönä.

Seuraava nimenvaihdos tuli 1980-luvun lopulla. Silloin alkoi vauhdikas kansainvälistyminen. Eräkeskus -nimi viittasi liikaa metsästykseen ja kalastukseen, eikä keskus ollut tiettömän taipaleen takana erämaassa. Nimeksi tuli Tunturikeskus Kiilopää – Fell Resort Kiilopää. Tässä myös korostettiin sitä, että paikka on kaikille avoin ja keskukseen ovat kaikki muutkin kuin latulaiset tervetulleita  ja että tämä kansainvälinen paikka sijaitsee keskellä tuntureita,

Viimeinen nimen vaihdos tehtiin tultaessa 2010-luvulle. Ja kuinka ollakaan: nimi oli valmiina Kiilopään päärakennuksen etuseinässä: Suomen Latu Kiilopää. Se nimi oli aikoinaan Teemu Salosen vaatimuksesta laitettu kohokirjaimin seinään. Nyt siitä tuli jopa koko Kiilopään keskuksen nimi. Se muistuttaa siitä, kuka isännöi taloa ja mihin brändiin tämä keskus kuuluu ja mihin järjestöön kannattaa liittyä. Tietysti Suomen suurimpaan kuntoliikuntajärjestöön – Suomen Latuun, jolla on nykyisin yli 84.000 jäsentä. Mutta kuitenkin keskus on avoinna kaikille kulkijoille – niin päiväkävijöille kuin viikkovieraillekin.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kiitos!

Kiitos, löysin tuon jutun. Olipa kiva! Isäni on ollut mukana pystyttämässä seitaa ja ymmärtääkseni mahdollisimman moni partiolainen toi omalta kotikadultaan/kujaltaan kiven tuon seidan juurelle.

- 13.01.2018

Seidasta tarinaa

”Toteemipaalusta” eli Kiilopään seidasta tarinoin jo viime elokuun 16. päivän Kiehisessä. Siinä kerrotaan Sompio-leiristä.
Ajattelin kertoa lisää viimeisessä Kiehisessä noin vuoden kuluttua. Sen omistan Kullervo Kemppiselle - Sompio leirin johtajalle ja Saariselän ”löytäjälle”. TJ.

- 08.01.2018

Toteemipaalu

Onpa kiva lukea juttuja Kiilopään historiasta. Mielelläni kuulisin/lukisin tarinan myön puolessa välissä olevasta partiolaisten pystyttämästä toteemipaalusta! Rippeitä olen kuullut mutta koko tarina olisi ihana lukea näiltä sivuilta

- 08.01.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina