Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?

Tuomo Jantunen ke 20. joulukuuta 2017 09.58.00

Joulu on aina ollut Kiilopään yksi tärkeä matkailutuote. Jo ennen keskuksen perustamista Suomen Latu järjesti joulunviettolomia Saariselän alueella. Mm. Latu -lehti 7/1961 kertoi ”Jouluksi ja uudeksivuodeksi Saariselälle”. Ja siitä alkaen väkeä on riittänyt kokemaan ”Lapin ainutlaatuinen pimeä vuodenaika”. Hiihtäjiä on saapunut ensimmäisistä joululomista alkaen niin paljon – 10 - 15 henkeä, että viikot on voitu opastettuina toteuttaa näihin päiviin saakka. Nykyään talo on usein ollut loppuunmyyty, ja silloin joulunviettäjien määrä on kohonnut reilusti yli 100 hengen.

Alkuaikoina joulun mainostamisessa korostettiin kaamosajan viehätystä: ”Päivän tenhoava hämärä, kuutamon kirkkaus, revontulien loisto ja maiseman hiljainen valkoisuus luovat juhlavan rauhan tunnelman ja tarjoavat siten sopivan ympäristön näille vuoden suurimmille juhlille.” Lisäksi korostettiin, että Suomen Ladun joulunvietto tapahtuu sekä ohjelman että ruokapöydän antimien puolesta kansallisten perinteiden merkeissä.

Jouluun on kuulunut hiihtoretkiä, joulusauna, joulupöytä kaikkine herkkuineen mutta myös monipuolinen jouluohjelma perheille sekä suuressa salissa että tunturien keskellä. Tätä ohjelmaa ovat luoneet oppaat yhdessä tunnettujen taiteilijoiden kanssa. Kiilopään johtaja Pirjo Kouvo sai joulutunnelmaa syntymään paikallisten esiintyjien voimin: monta hienoa hetkeä on vietetty Ivalon Laulumiesten tai saamelaistaiteilija Tiina Aikion kanssa. Myös etelästä saapuneet taiteilijat, kuten Tamara ja Maria Lund sekä Alexandru Ionita tai Helena Juntunen, Sirkka Parviainen ja Eero Sinikannel esiintyivät joulukonserteissa. Kun Alexandrun ääni kohosi korkeuksiin, niin tuikkuja puhallelleet ranskalaislapset saivat aikaan roihuavat liekit ja palohälytyksen. Palokunta ryntäsi paikalle. Kaikki oli silloin jo hyvin… Herkkiä hetkiä on myös koettu silloin, kun joulun oppaina olivat useita vuosia peräkkäin Irma Majander Lahdesta musikaalisten tyttäriensä kanssa. Kuitenkin hienoin joulun tunnelma on aina tullut niiden asiakkaiden kautta, jotka ovat Kiilopäällä osallistuneet aktiivisesti ohjelman tekemiseen esim. yhteislauluilloissa.

Tietysti Kiilopään jouluun on kuulunut aidon, oikean joulupukin saapuminen aattoiltana sekä joulukirkko joko Inarissa tai Ivalossa – myöhemmin myös Tievatuvalla tai Saariselällä. Inariin lähtijät istuivat autoon kovallakin pakkasella klo 05.00 ja lauloivat: ”Kello löi jo viisi…”

Joulupukin vierailuista on valtaisa määrä hauskoja tarinoita. Tulihan joulupukki joskus sisälle saakka hiihtäen tai potkukelkalla ja kertoi, että tänä jouluna kaikki porot jouduttiin lähettämään etelän suuntaan, kun lahjoja oli niin paljon. Hyvin usein joulupukki ajoi porolla päärakennukseen. Se oli kohokohta kaikille – mutta erityisesti ulkomaalaisille vieraille. Olipa kerran syntyä suukopua lasten kanssa, jotka ilmoittivat, että ”joulupukilla on naamari”. Äkkiä oli pukilla vastaus: ”Korvatunturilla pakkasta oli iltapäivällä -40C ja täälläkin lähes -30C. Pitää tässä kasvoja jollakin tavoin suojata.”

Kiilopään jouluvieraita oli alkuvuosina enimmäkseen latulaisten keskuudesta, mutta vähitellen porukkaan on tullut muita suomalaisia ja myös ulkomaalaisia. 1990-luvulla tuli sitten jopa valituksia siitä, että joulunviettoa häiritsi se, että tarvittiin tulkkausta englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.. Tässä Dominick-opas oli suureksi avuksi. Joulun aikaan on ollut paljon ns. uskollisia kävijöitä, jotka ovat saapuneet vuodesta toiseen Kiilopäälle. Tällainen vakiovieras oli mm. 1970-80 -luvuilla runoilija Saima Sylvia, joka sitten ilahdutti Latu-lehteä värikkäillä runoillaan:

Suurenmoinen Suomen Ladun joulu Kiilopäällä,
ulkoiltihin ahkerasti myöskin pakkassäällä.
Kuruissa ja tunturissa päivisin ain hiihdettiin,
takkahuoneen lämpimässä iltaisin me viihdyttiin.

Helsinkiläiset Mirkku ja Ville Rantala viettivät ensin Takataskun ja myöhemmin Lapinkorven kelokämpässä 20 joulua. Heidän mukaansa aito joulutunnelma löytyi Kiilopäältä vuonna -68: ”Usein menemme ulos kämpän rappusille yksinkertaisesti kuuntelemaan hiljaisuutta. Se on jotain niin sanoinkuvaamatonta.” Tunnetuimmat jouluvieraat saapuivat vuonna -93, jolloin Eeva ja Martti Ahtisaari saapuivat hengähtämään toviksi presidenttivaalien välissä. Kauniit olivat muistot siitä joulusta ja myös silloisen johtajan Kaija Kinnusen saamat kiitokset.

 




Tuomo Jantunen

Joulu on aina ollut Kiilopään yksi tärkeä matkailutuote.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina