Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta

Tuomo Jantunen ke 31. tammikuuta 2018 09.19.00

Kiilopään tunnus oli vuosikymmeniä se, että paikka on avoinna läpi vuoden ja sieltä löytyy aina retkeilijälle majapaikka hänen palatessaan erämaasta. Tosin usein se saattoi olla saunan pukuhuone tai erikseen hotellin alakertaan rakennettu ”autiotupa”.  Otsakkeen tokaisu kävi monena vuonna keskukselle hyvin kalliiksi: olisi ollut huomattavasti edullisempaa sulkea paikka kuin pitää henkilökuntaa palkattuna. Niinhän muutkin Lapin keskukset tekivät. Tavoitteena kuitenkin oli se, että Kiilopäällä olisi toimintaa – jopa kannattavaa toimintaa – ympäri vuoden. Siksi Kiilopään oma väki ja Suomen Ladun toimisto sekä luottamusjohtokin miettivät joka vuosi uusia ”ladunavauksia”.

Loka-marraskuulle tulivat pysyvästi ensilumen hiihdot 1977 alkaen. Syyskuun lopulla ja lokakuun alussa tehtiin kovasti töitä tulevan talven varalle: leivottiin ja paistettiin ja pakastettiin. Toukokuulle saatiin lintuviikkoja sekä isoja koulutustilaisuuksia. Kesäkuu pyhitettiin retkeilyn opetukselle. Dominick Arduin toi ulkomaalaisia kokeilemaan pakkaskestävyyttä alkutalvesta. Latu ja Polku -lehti kirjoitti helmikuussa 1990: ”Kiilopäällä on ollut nyt enemmän asiakkaita kuin koskaan aikaisemmin. 11. ja 12.2. lähti Dominickin 50 km:n vaellukselle suuri joukko hiihtäjiä.” Tammikuun alkuun yritettiin löytää uutta tekemistä erityisesti heti joulusesongin jälkeen. Ketkä täyttäisivät Kiilopään majoituspaikat ja uuden päärakennuksen tammikuun pakkasilla?

Kiilopään johtajaksi oli pestattu matkailua ja retkeilymajatoimintaa hyvin tunteva Osmo Oikari Keski-Suomesta. Hän sen keksi: Matkamuistomessut Kiilopäälle!

Messutoiminta alkoi tammikuussa 1988 – Suomen Ladun 50-vuotisjuhlavuonna. Messuosastoja saatiin kokoon parikymmentä ja kävijöitä muutama sata. Paikalle tuli myös matkamuistomyyjiä ympäri Lappia eli kaikkiaan hyvä avaus. Seuraavana vuonna tapahtui jo selvää edistymistä, mutta sitten vuonna 1990 oli jo havaittavissa ”suuren urheilujuhlan tuntua”.

Päärakennuksen suuri sali ja alakerran kaikki tilat muutettiin matkamuistojen myyntiin soveltuviksi osastoiksi. Rakennustyöstä vastasi Sodankylän Latu, joka sai tästä kovasta talkoilusta myös tuntuvan korvauksen yhdistyksen kassaan. Näytteilleasettajia oli jo 40, ja messuilla kävi viikonvaihteen aikana 1500 henkilöä. Kauppaakin tehtiin niin turistien kuin tukkuostajienkin keskuudessa.

Messujen yhteydessä palkittiin joka vuosi parhaat uudet matkamuistot. Nyt aiheena oli ”Tauko tunturissa”. Se veti suunnittelijoita ja toteuttajia kautta Suomen tuottamaan uusia matkamuistoja; olihan ensimmäinen palkinto 10.000 mk. Voittajaksi selviytyi sodankyläläinen Terttu Hyttinen, joka oli valmistanut poronnahasta ”Taukopalan”. Se soveltui hyvin istuinaluseksi, tuulisuojaksi tai vaikka ilta-asuksi – aito Lapin tuote.

Matkamuistomessut hiipuivat Osmo Oikarin siirtyessä pois Kiilopäältä. Ja nyttemmin Kiilopään aukioloaikoja on jouduttu vähentämään ja pitämään keskusta kiinni mm. lokakuussa ja toukokuussa. Mutta tammi-helmikuun kävijämäärät ovat edelleen kasvaneet. Kaikkiaan kävijämäärissä on vuosien mittaan ollut hyvää tasaista kasvua: onhan Kiilopää kaikkina vuodenaikoina erinomainen portti Urho Kekkosen kansallispuistoon.

 




Tuomo Jantunen

Osmo Oikari keksi: Järjestetään matkamuistomessut Kiilopäällä!

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina