Saariselän sää yllättää hiihtäjät

Tuomo Jantunen ke 7. helmikuuta 2018 10.05.00

Ihmisten mielessä on vahvasti sellainen käsitys, että Lapissa ja erityisesti tuntureilla on kylmää talvella. Ainakin huipulla tuulee. Tämä käsitys on kuitenkin vuosien mittaan muuttunut suomalaisten hiihtäjien keskuudessa, ja ensilumille tullaan sankoin joukoin. Ulkomaalaisilla tämä väite on vahvasti tiedossa, mutta moni saapuu silti esim. Saariselän alueelle – ja erityisesti kokemaan tammikuun huippupakkasia…

Usein olen ollut Kiilopäällä tammi-helmikuussa ja aikana, jolloin säätiedot ovat luvanneet kovaa pakkasta. Tunturioppaat kertoivat, että ”vielä helmikuussa on liian kylmää mennä Lappiin.” Kun olin vuonna 1983 tammikuussa Lapissa, Ilmatieteen laitoksen ennusteetkin kertoivat viikosta toiseen, että Lapissa on pakkasta jopa -30 C. Kuitenkin totuus oli toisenlainen Kiilopään ja Saariselän alueella. Yhtenäkään päivänä mittari ei painunut alle -20 C:n. Oli loistava hiihtosää koko viikon.

Toki on näiden matkojeni aikana ollut koviakin pakkasia, mutta ne ovat hyvin usein poikenneet ennusteista.

Näistä vääristä ennusteista harmistuneena soitin Ilmatieteen laitokselle ja laitoin myös julkisen kyselyn siitä, voisiko Saariselän tunturialueelle antaa oman sääennusteen ja yleisestikin kertoa Suomen tunturihiihtokeskusten säästä. Onhan tosiasia, että ilma on lämpimämpää korkeammalla. Väitin, että ”Lapin yleinen sääennuste ei sovellu Saariselän tunturialueelle”. Vaeltajan on toki syytä oivaltaa, että -15 C:n lämpötila ei tunnu Lapissa samalta kuin Etelä-Suomessa. Kosteusprosentti on matalampi Lapissa kuin Helsingissä. Tietysti tuuli saattaa taas vaikuttaa päinvastoin noihin kylmän tuntemuksiin ja hetkessä nostaa pakkasen tuntumaan jopa 10 astetta kylmemmältä.

Muistutin säälaitostamme siitä, että Kiilopäällä oli toiminut virallinen säähavaintoasema vielä pari vuotta aikaisemmin, mutta siitä jouduttiin luopumaan. Aseman hoitajana toimi Kiilopään huoltomies Veikko Määttä, ja hän kävi muiden töiden ohessa kolme kertaa päivässä mittaamassa tuulta, lämpötilaa, ilmanpainetta ja lumen syvyyttä. Mittauksia tehtiin viikoittain myös tunturin rinteellä kolmella eri korkeustasolla. Tämä tehtävä sitoi täydellisesti Veikon ja Rauni Määtän Kiilopäälle. Rauni muisteli, että joskus Inkeri ja Olavi Kero auttoivat; pääasiassa säämittaus oli Veikon hommia. Kaikkien pettymykseksi Kiilopään sääasema lopetti toimintansa vuonna 1982.

Ilahduin, kun Ilmatieteen laitos otti esitykseeni heti kantaa: ”On mahdollista antaa sääennusteita mille tahansa alueelle, kunhan tarpeelliset voimavarat osoitettaisiin.” Saariselällä pitäisi vastauksen mukaan olla 2-3 havaintoasemaa ja nopea tiedonsiirto sääpalveluasemalle. Kustannukset olisivat miljoonia markkoja.  Veikko sai Kiilopäällä säätyöstään muutaman kympin kuukaudessa.. Silloin tuli myös esille, että Pohjois-Suomen sääpalvelukeskus laajentaa toimintaansa ja yksityiskohtaisia ennusteita tai ainakin havaintoja saadaan 1990-lukuun mennessä. Luvattiin, että ”silloin voidaan paremmin paneutua paikallisiin erityisongelmiin ja ottaa huomioon vaikka hiihtäjien toiveita”.

Niin sitten vähitellen alkoi ilmestyä mm. hiihtosääpalveluita tiedotusvälineisiin ja nyttemmin internettiin. Ovatko ennusteet parantuneet Saariselän alueella? Niin tai näin…. ainahan ennusteita moititaan, mutta hiihtäjän tulee muistaa: kun tunturissa tuulee, reitti kannattaa valita myötätuuleen. Kun on kova pakkanen ja ilma seisoo, on syytä lähteä ylös tunturien rinteitä, eikä laskeutua Kakslauttasen suuntaan, jossa pakkasta saattaa olla 15 C:ta enemmän kuin Kiilopäällä. Ja aina kannattaa muistaa pukeutua pakkasen ja tuulen mukaan: ”Varustaudu aina pahimman varalta”.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

”Varustaudu aina pahimman varalta”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Täsmätietoa

Kiitos tuosta mielenkiintoisesta säätiedosta.
Silloin 1980-luvulla oli vain Lapin säätietoja. Siksi oli tärkeää tietää Kiilopään tiedot vaikka joka päivä: lumen syvyys, tuulen suunta ja voimakkuus, ilmanpaineen muutos ja tietysti lämpötila. TJ.

- 07.02.2018

Kiilopään sää...

Norjalaiset osaavat tämänkin asian meitä paremmin, katson sään aina yr.no osoitteesta. sieltä
löytyy tiedot Kiilopäälle tunnin tarkkuudella. Kun valitsee kieleksi kveenin niin sitä on helppo ymmärtää
ja se on hauskaa vanhaa suomea. Perä-Pohjolan murretta.

- 07.02.2018

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina