Hiihdetään Kiilopäälle

Tuomo Jantunen ke 14. maaliskuuta 2018 09.00.00

Suomessa on järjestetty viimeisen sadan vuoden aikana monia mittavia hiihtotempauksia. Monet niistä ovat olleet hiihtokilpailuja SM- ja MM-tasoilla, mutta myös pitkiä hiihtovaelluksia maakunnasta toiseen. Yksi merkittävimmistä suomalaisista vaelluksista oli vuoden 1988 hiihtotempaus nimeltään SUOMI HIIHTÄÄ. Se oli Suomen Ladun 50-vuotisjuhlahiihto.

Lähtöpaikkoja oli kaksi: eduskuntatalo Helsingissä ja Utsjoen Nuorgam. Helsingistä lähdettiin hiihtovaellukselle 5. helmikuuta Antero Rossin vetämänä ja Utsjoelta eräretkelle umpihankeen kolme viikkoa myöhemmin, vetäjänä Yrjö Suuniittu. Molempien hiihtovaellusten maalina oli Kiilopää, jonne oli matkaa Helsingistä avattuja latuja pitkin 1670 km. Reitille osui 53 kuntaa. Utsjoelta kertyi vaellettavaa umpihankea yli 300 km.

Se oli melkoinen urakka – sekä organisointi ja rahoittaminen että hiihtäminen Helsingistä Kiilopäälle. Tarkoittihan tuo vaellus 38 peräkkäisinä päivinä suoritettua n. 50 km:n laturetkeä.

Eduskuntatalolta starttasi 300 hiihtäjää, ja matkan varrella heitä oli 19 hengen vakiojoukon kanssa hiihtämässä päivittäin kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia – yhteensä 20.000 henkilöä. Perille saakka selvisi 17 sivakoijaa. Vaelluksen projektipäällikkönä ja huoltajana toimi Mikko Heikkilä, joka oli jäänyt juuri eläkkeelle Rajavartiolaitoksesta. Hän oli myös suunnittelemassa, valmistelemassa ja järjestämässä tätä juhlatempausta.

Seurasin päivittäin retken etenemistä ja sain raportteja sekä vetäjiltä että huoltajilta. Kaikki sujui olosuhteisiin nähden erinomaisesti – mm pakkasta välillä -40C. Yksi ihmettelyn aihe oli perusjoukon kova hiihtovauhti. Ja se vaan lisääntyi matkan edistyessä.  Mutta kyllähän kuntokin kasvoi, kun matkaa kertyi.  Päivämatkalaiset tulivat poikkeuksetta reilusti myöhemmin yöpymispaikoille kuin nämä hurjat hiihtäjät.

Matkalle osallistuneet tulivat eri puolilta Suomea, mutta oli lähtöviivalla myös kaksi ulkomaalaista: kanadalainen ja saksalainen vaeltaja. Viimeksi mainittu joutui jättämään matkan kesken jo heti alkuvaiheessa liian huonon hiihtotaitonsa vuoksi. Kaikki retkeläiset testattiin etukäteen UKK-instituutissa ja heille tehtiin lääkärintarkastus.

Ryhmään kuului suunnitteluvaiheessa kaksi naista, Kirsti Laukkanen ja Pirkko Mattila, mutta sitten siihen liittyi mukaan jo heti alkumatkasta kolmaskin daami – Pirkko Mantere. Mattilan viesti oli: ”Tämä on ollut sujakkaa liikuntaa päästä varpaisiin. Tämä vaellus on elämänkokemuksena parhaita lasten syntymän jälkeen.”

Jaakko Paavelan kanssa olimme vastaanottamassa joukkoja Kiilopäällä 13. maaliskuuta. Paikalla oli paljon tiedotusväkeä ja myös Saariselältä saapuneita turisteja. Olihan Lapin radio kertonut joka päivä retken etenemisestä Lapin läänin alueella.

Tunnelma oli juhlava, kun samanaikaisesti saapuivat viestin tuojat etelän ja pohjoisen suunnasta ja lukivat viestinsä Kiilopään pihaan saapuneille turistihiihtäjille. Paikalle osui silloinen SYP:n pääjohtaja Mika Tiivola ja hänen puolisonsa Satu, jotka tulivat seuraamaan retken päättymistä hiihtäen Saariselältä. Tapahtuma teki niin suuren vaikutuksen Mika Tiivolaan, että hän spontaanisti kirjoitti 10 000 markan pankkishekin ja ojensi sen Suomen Ladulle kiitokseksi hiihdon ja terveyden edistämisestä.

Onnistunut tempaus siivitti juhlahiihtoon osallistuneita uusiin koitoksiin, ja hiihto tuli myönteisesti esille Suomen ja maailman tiedotusvälineissä. Toivomuksia esitettiin monelta taholta, että vastaavia hiihtovaelluksia voitaisiin toteuttaa vuosittain. Mutta vasta Paavo Immosen johtamat vaellukset Virolahdelta Jäämerelle 1990- ja 2000-luvuilla ovat tuoneet maanläpihiihdot kaikkien suomalaisten ja ulkomaalaisten saataville.

Juhlahiihtäjät lukivat eduskuntatalolta lähetetyn viestin jokaisessa pysähdyspisteessä:

Lähde ladulle.
Lähde luontoon, retkelle, kuntoile.
Hiihdä itsellesi hyvä olo ja pirteä mieli.
Puhalla pölyt keuhkoistasi ja hengitä raikasta talvi-ilmaa.
Ponnistele ja rentoudu.
Anna paineiden ja stressin häipyä tuulten mukana.
Hiihdä yhdessä ystävien kanssa.

 




Tuomo Jantunen

38 laturetkeä ilman lepopäiviä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Suurta juhlaa se oli

Kun hiihtäjät saapuivat pohjoisen että etelän suunnalta, se oli suuri tapahtuma Kiilopään historiassa. Suorassa radiolähetyksessä selostettiin maaliin tuloa ja haastateltiin hiihtäjiä.
Jaakko Paavela onnitteli kaikkia vaeltajia upeasta suorituksesta ja piti puheen. TJ.

- 14.03.2018

Laturetket

Olin läsnä kun se tapahtuma oli
Kiilopäällä. Kiilopää on hyvä paikka
hiihdellä olen käynyt sillä usein.
Olin uuden Kiilopään avajaisissa.

- 14.03.2018

Olin Kiilopäällä silloin.

Kommemtti tuli jo sinne.

- 14.03.2018

Olin Kiilopäällä silloin.

Kiilopää oli miellyttävä ja hyvä paikka
silloin. On varmaan vieläkin. Olin
uusien rakennusten ja ravintolan avajaisissa.

- 14.03.2018

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina