Tunturivaeltajan viisi käskyä

Tuomo Jantunen ke 28. maaliskuuta 2018 09.00.00

Saariselän alueella tapahtuneet eksymiset ja onnettomuudet antoivat vauhtia uusille retkiohjeille ja lehtikirjoituksille 1960-luvulla. Joka vuosi kerrattiin eri aikakausi- ja retkeilylehdissä selkeät viestit vaeltajille. Ne ilmestyivät myös Suomen Ladun julkaisuihin. Vähitellen ne tiivistyivät viideksi käskyksi, jotka sitten Suomen Ladun vuosijuhlan yhteydessä yhteydessä Tunturilatu ry lahjoitti komeana kelotauluna Ladulle ja pystytti taulun Kiilopään pihapiiriin.

Siinä se on näkyvällä paikalla ohjeistanut tunturiin lähtijöitä jo yli 40 vuotta.

Mistä nämä viisi käskyä ovat peräisin? Kuka vaeltaja tai mikä järjestö on niiden takana? Lähdin selvittämään asiaa eri hiihtokirjoista ja tunturioppaista.

1960-luvulla Kullervo Kemppinen käytti niitä ohjeita ja laittoi ne kaikki lainausmerkkeihin: ”Älä lähde yksin tunturiin.” Siis ne eivät voi olla ”Saariselän löytäjän” Kullervo Kemppisen kynästä lähtöisin.

1950-luvulla Otavan julkaisemassa ”Uudessa Hiihtokirjassa” Veli Saarinen ja T.I. Sorjonen esittivät selkeinä käskyinä nuo tärkeät asiat, mutta niitä oli 10 kpl. Kuitenkin varmuudella voidaan sanoa, että etsityt viisi käskyä olivat silloin tekstissä mukana, ja ne on kirjattu muistiin jo ennen 1950-lukua. Itse tekstistä havaitsi, että ne ovat olleet käytössä jo aikaisemmin.

Vuonna 1936 Suomen Matkailijayhdistys julkaisi 1. painoksen ”Pienestä Retkeilyoppaasta”. Sen kirjoittajina oli useita tunnettuja Lapin vaeltajia, joista yksi oli ylitse muiden: Suomen Ladun tuleva toiminnanjohtaja T.I. Sorjonen. Hän kirjoitti Retkeilyoppaaseen ”Hiihtoretkistä”. Teksti alkaa: ”Lyhyt, päivän tai kaksi kestävä hiihtoretki ei kaipaa suuria valmisteluja, mutta pidemmät suksilla suoritettavat retket on sen sijaan suunniteltava hyvin huolellisesti.”

Kyseinen ”Immun” kirjoittama teksti on täynnä yksityiskohtaisia neuvoja myös Lapin erämaahan lähtijää varten. Ja nuo ohjeet soveltuvat edelleen noudatettaviksi.

”Yksin ei ole kenenkään hyvä yrittää pitkille hiihtoretkille, sillä onnettomuuden sattuessa on yksinäinen hiihtäjä aivan turvaton. Sopivin ryhmän koko on 3-6 henkeä”.

Tästä muotoutui myöhemmin Tunturivaeltajan 1. käsky: ”Älä koskaan lähde yksin tunturiin.”

”Varusteiden lisäksi on aina mukana kuljetettava ylimääräistä evästä yhden päivän muona ’rautaisena annoksena’ mahdollisten vaikeuksien varalta.”

Tämä oli osa 2. käskyä: ”Varustaudu aina pahimman varalta.”

”Kaikkiin retkellä eteen tuleviin tilanteisiin on suhtauduttava rauhallisesti ja hätääntymättä. Joka aamu on retkelle valmistauduttava huolella.”

Tässä näkyi selkeästi 3. käsky: ”Älä koskaan yliarvioi kykyjäsi.”

”Ennen retkelle lähtöä tutustu maastoon karttojen ja jopa kirjeenvaihdon avulla. Tiedustele paikkakuntalaisilta, milloin hankikelit alkavat.”

Siis osa 5. käskystä: ”Opi tuntemaan luontoa ja suojele sitä.”

"Tunturiretkeily on retkeilymuodoista vaativimpia. Se on myös antoisaa ja virkistävää. Tuntureilla hiihto on reippaiden miesten ja naisten retkeilyä.”

Tästä muodostui 5. käsky: ”Kunnioita tuntureita!”

Kun sitten sotien jälkeen tunturiretkeily alkoi viritä Saariselän alueella ja Suomen Latu pääsi vauhtiin, tulivat nämä viisi käskyä monelta suunnalta tutuiksi, mutta niiden alkuperä on Suomen Ladun ensimmäisen toiminnanjohtajan T.I. Sorjosen kynästä. Hän oli myös Tunturilatu ry:n perustaja ja ikäsusi n:o 1 (1948).

 




Tuomo Jantunen

”Älä koskaan lähde yksin tunturiin.”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Jo 1950-luvulla

Nämä säännöt/ohjeet/käskyt ovat olleet juuri tässä muodossa Suomen Ladun toiminnanjohtaja Immo Sorjosen teksteissä 1950-luvulla. Milloin mahtoi Norjassa nuo säännöt olla?
Mutta moni muukin on viestittänyt minulle, että ne ovat peräisin Norjasta. TJ.

- 09.04.2018

Vaikutteita norjalaisten Fjellvette-ohjeista?

Norjalaisten ohjeet tunturissa liikkujille, ns. Fjellvettereglerne muistuttavat kovasti omiamme. Olisivatko ne voineet saada vaikutteita Norjasta tai olla jopa sieltä peräisin?

- 06.04.2018

Viisi käskyä esillä

Nämä tunturiinlähtijän käskyt on syytä pitää jatkuvasti esillä ja opettaa kaikille Lappiin tai erämaahan lähtijöille. TJ.

- 28.03.2018

Käsky numero 2

Eikö eväiden ohella olisi viisainta ottaa mukaan hyvä teltta ja (talvi)makuupussi?
Niillä selviää pahastakin myräkästä, kun vain saa teltan pystyyn.

- 28.03.2018

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina