Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 4. huhtikuuta 2018 09.00.00

Valtakunnallisen VAPEPAn synty juontaa Lappiin ja Muonioon. Siellä viisivuotias pikku tyttö katosi vuonna 1963. Etsinnät käynnistettiin kylänväen toimesta. Tyttö löytyi 10 vrk:n kuluttua menehtyneenä matalasta vedestä. Tämän seurauksena SPR kutsui eri järjestöt mukaan ja virallisesti perustettiin Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu 31.3.1964. Siihen Suomen Latukin liittyi ja on jäsenenä edelleen. Mutta jo useita vuosia aikaisemmin Suomen Latu ja sen paikallisyhdistykset olivat järjestäneet etsintäkoulutusta ja auttaneet etsinnöissä. Näin voidaan sanoa, että Latu oli VAPEPAn ”ladun avaajana” jo kesällä -60. Kuusaan Ladun Raine Valleala oli Ladun ”etsintämestari” ja pääkouluttaja.

Saariselällä sattui paljon eksymisiä ja lukuisia onnettomuuksia vuosina 1965-75. Silloin epävirallisina etsijöinä toimivat alueen matkailuyritykset. Suomen Latu korosti omaa palvelutyötään ja kutsui vuonna 1976 pelastuspalveluneuvotteluun Kiilopäälle edustajia Saariselän organisaatioista ja viranomaistahoista. Tärkeää oli saada saman pöydän ääreen vapaaehtoisjärjestöt, kunnan viranomaiset, metsähallitus, rajavartiosto, poliisi ja kaikki alueen matkailuyritykset. Paikalle saapui 41 henkilöä ratkomaan visaista ongelmaa: miten saada kaikki tahot mukaan vapaaehtoiseen pelastuspalveluun?

Erityistä pontta neuvotteluille antoi juuri edellisenä päivänä sattunut harvinainen lumivyöry aivan Kiilopään läheisyydessä. Tästä tosin kaikki selviytyivät suuremmitta vaurioitta, mutta aina ei käy yhtä onnellisesti. Päinvastainen tapaus sattui vain muutamia päiviä kokouksen jälkeen, kun yksinään hiihtämään lähtenyt henkilö katosi jäljettömiin Saariselän lähialueella.

Kokouksen puheenjohtaja Teemu Salonen velvoitti osanottajia talkoisiin: ”Meillä Ladussa on kasvava huoli retkeilijöiden turvallisuudesta. Viranomaisten avuksi tarvitaan vapaaehtoisorganisaatio välittömästi.” Vauhti olikin niin kova, että kokouksen toisena päivänä esiteltiin jo taskukokoinen info-kortti jaettavaksi kaikille retkeilijöille. Yön aikana kortti valmistui SPR:n Lauri Vepsäläisen ja Suomen Ladun Lauri Martinin toimesta. Kokouksessa tehtiin laaja ohjelma, jota myös alettiin noudattaa. Tosin suurimmat uudistustoiveet - pelastuspalvelun tukiasema Sokostille ja eräpuhelimien kuuluvaisuuden parantaminen eivät heti käynnistyneet.

Matkailu lisääntyi 1970-luvun lopulla kovaa vauhtia. Yrittäjät pitivät pelastuspalvelua tärkeänä, mutta kokivat sen rasittavan liiaksi heidän resurssejaan. Niin tämä Kiilopäällä perustettu vapaaehtoistoiminta loppui muutaman vuoden jälkeen. Uusi alku saatiin reilut 10 vuotta myöhemmin, kun uuteen Saariselän pelastuspalveluun ohjattiin varoja rahankeräyksen ansiosta, ja organisaatio sai lahjoituksena moottorikelkan. Lisäksi Suomen ensimmäinen katettu pelastusreki voitiin esitellä tiedotusvälineissä pääsiäisen aikaan 1987.

Toiminta on ollut heti tuon jälkeen Saariselän alueella aktiivista ja esimerkillistä. Ensimmäinen laaja pelastusharjoitus oli ohjelmassa vuonna 1988, ja seminaaritoimintakin käynnistyi. Viime vuonna 26. pelastusseminaari keräsi koko Lapin alueelta yli 220 osanottajaa, joista noin puolet oli viranomaisia ja puolet vapaaehtoisia.

Olen osallistunut useitakin kertoja uupuneiden ja eksyneiden matkailijoiden auttamiseen Saariselän tunturialueella. Usein on tepsinyt jo juoman tarjoaminen, suksien voitelu ja repun kantaminen sekä reitin neuvominen.

Vakavin tilanne omalla kohdallani sattui toukokuun alussa vuonna 1994. Silloin lähdimme sosekelillä hiihtäen etsimään 14-vuotiasta Sakua, joka oli yksin erämaassa Suomujoen laaksossa. Soitin numeroon 112 ja pyysin apua pelastuspalvelulta. Johtaja Veikko Marin määräsi matkaan kaksi moottorikelkkaa rekineen, jotka saapuivat 20 minuutissa. Pelastajina olivat Olli Vasala ja Aarne Tukki. Päätin lähteä avustajaksi ja hiihdin kelkkojen jälkiä. Poroaidan jälkeen lumessa näkyi vain yksinäisen hiihtäjän syvät jäljet, jotka johtivat Suomun Ruoktun suuntaan. Kun Terävänkivenpään tunturi oli ylitetty kävi niin, kuten pelkäsin - molemmat kelkat upposivat pohjia myöten lumeen. Miehet jäivät kaivamaan kelkkoja. Minä saavutin kelkat ja jatkoin edelleen näkyvää latua seuraten.

Kello lähestyi puoltayötä, kun saavuin laavulle. Mikä helpottava näky: siinä nukkui hiihtäjä, jonka edessä oli sammunut nuotio. Kylmissään hän oli. Eksynyt Saku oli tehnyt oikein: vaihtanut vaatteita, syönyt ja tehnyt nuotion. Kohta saapuivat moottorikelkatkin. Pääsimme molemmat kyytiin ja tulimme aamuyöllä Kiilopäälle. Oli iloinen mieli. Poika löytyi ja kaikki pääsimme turvallisesti Kiilopäälle. Talven 37. hälytys tuotti upean tuloksen: Kiitos Saariselän pelastuspalvelu!

 




Tuomo Jantunen

Kiitos Saariselän pelastuspalvelu!

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina