Kiilopään opaskoulutuksesta

Tuomo Jantunen ke 23. toukokuuta 2018 09.00.00

Edellisissä Kiehisissä on kerrottu kahdesta tärkeästä koulutusmuodosta Kiilopäällä: ammatillisen opaskoulutuksen käynnistämisestä ja sitten toisaalta kaikkien Kiilopäälle saapuvien lomalaisten ja vaeltajien koulutuksesta. Tässä tarinassa kerrotaan siitä, kuinka Suomen Ladun oma opaskoulutus alkoi sekä kuinka se kehittyi ja edelleen jatkuu. Ovathan opastetut retket olleet aina yksi tavaramerkki Kiilopään lomaviikoilla ja vaelluksilla.

Ohjaajien, opettajien ja oppaiden koulutus oli Ladun ohjelmassa jo ennen Kiilopäätä. Silloin tärkeitä koulutuskeskuksia olivat Vuokatin Urheiluopisto ja muutkin opistot ja koulutuskeskukset. Mutta Kiilopään perustamisen jälkeen eräopaskoulutus keskittyi sinne tunturien keskelle.

Ensimmäinen ”Eräretkeilyn johtajakurssi” käynnistyi heinäkuussa 1971. Pääopettajana oli Jukka Vesa ja hänen adjutantteinaan Lasse Martin ja Raimo Juntunen Suomen Ladun toimistosta. Kurssi kesti yhteensä 25 vuorokautta, josta ajasta talvijakson pituus seuraavassa helmikuussa oli 11 vrk. Puolet ajasta käytettiin asioiden opiskeluun Kiilopäällä ja puolet siitä harjoiteltiin eräretken johtamista käytännössä. Silloin kurssilaiset joutuivat toimimaan retkenjohtajana päiväetapin kerrallaan omassa pienessä ryhmässään. Eikä kyseessä ollut mikään autiotupavaellus, vaan silloin rämmittiin lumessa, eksyttiin erämaassa, yövyttiin tulilla, teltoissa ja lumiluolissa… jopa -kuopassa. Kulkureitit valittiin sään mukaan, mutta pyrittiin aina uusille ja ennenkokemattomille reiteille. Vuorollaan jokainen vetäjä huolehti kaikista eräretkeilyn johtajan toimista kuten reitinvalinnasta, suunnistuksesta, ruokailuista, majoituksista ja tehtävien jaosta.

Ensimmäiseltä johtajakurssilta valmistui 11 pätevää eräretken johtajaa, joiden toivottiin saavan paljon hommia omissa yhdistyksissä. Suomen Latu vetosi latuyhdistyksille lähetetyssä kirjeessä: ”Latuyhdistysten toivotaan käyttävän näitä oppilaita – eräretkeilyn johtajia, sillä he ovat asiantuntevia ja hyvää ainesta. Heidän harteilleen voidaan sälyttää vaativiakin tehtäviä.”

Jo 1970-luvun lopulla koulutusjärjestelmää kehitettiin siten, että ryhdyttiin kouluttamaan oppaita toisaalta lomaviikkojen ohjaajiksi ja toisaalta eräretkien vetäjiksi. Koulutuspaikkoina toimivat edelleen sekä Vuokatti että Kiilopää. Vuokatin Urheiluopiston siirryttyä SVUL:n haltuun, lähes koko opaskoulutus on jatkunut Kiilopäällä. Eikä enää puhuttu eräretkien johtajista vaan kaikki koulutetut ovat olleet oppaita.

1990-luvulla opaskoulutus käsitti noin 20 vuorokauden kurssit: perusosan kesällä ja jatko-osan talvella. Siihen kuului myös pakollinen opasharjoittelu joko eräretkellä tai Suomen Ladun keskuksessa.

Opaskoulutusta tehtiin tunnetuksi monin keinoin, koska haluttiin saada lisää opiskelijoita kursseille. Niitä tuli pääasiassa latuyhdistyksistä – mutta myös muut retkeilystä kiinnostuneet hakivat kursseille. Talvella 1996 tehty Erätulilla TV-filmi toi paljon uutta kiinnostusta opaskoulutukseen. TV 2:n toimittaja Lauri Niemelä oli niinä aikoina aktiivisesti muutoinkin mukana Ladun markkinoimisessa. Tuo filmi kuvattiin eräopaskurssin jatko-osalla Pekka Auvisen ja Eero Erkon johtamalla jatkokurssilla. Sieltä oppilaana ollut Tuula Rahkonen kirjoitti: ”Kuutamokurussa oli perinteinen luolien rakennusoperaatio. Tehtävämme oli kaivaa kaksi suurempaa luolaa ja yksi kahden hengen kieppi sekä keittiö ja WC. Kuvausryhmä hääri ympärillämme koko kaivamisen ajan… Siinä tuli kuvattua kaivamiset, ruuanlaitot, vaatteiden vaihdot ja yöpymisetkin luolassa…” Suosittua TV-filmiä esitettiin useita kertoja uusintana.

 




Tuomo Jantunen

Ohjaajien, opettajien ja oppaiden koulutus oli Ladun ohjelmassa jo ennen Kiilopäätä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Lähde oppaaksi

Myös nykyisin kannattaa osallistua opaskurssille. Siitä hyötyy sekä oma yhdistys että vaeltaja itse.

- 23.05.2018

Arkisto

  • syyskuu >

  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina