Ronskit jäljet kansallispuistoon

Tuomo Jantunen ke 30. toukokuuta 2018 09.00.00

Erämaan luontoon jäävistä matkailijoiden ja vaeltajien jäljistä on puhuttu Saariselän alueella 1960-luvulta alkaen. Mm. Metsähallituksen Koilliskairailloissa 1970-luvulla erävalvoja Matti Toivola nosti joka kerta esille luonnonsuojelun, liiallisen puiden polttamisen sekä poluilla pysymisen.

Väkimäärän kasvaessa alkoi keskusten läheisyydessä näkyä kulkemisen jäljet. Polut kuluivat. Ne levenivät ja syvenivät, ja erityisesti Kiilopään rinteelle alkoi ilmestyä useita rinnakkaisia kulku-uria. Luulammelle ja Rautulammelle johtavat polut olivat kulkijoiden kovassa käytössä. Ja  Niilanpään poroerotuspaikalle  saakka johti jo aikaisemmin valmistunut muhkurainen autotie.

Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983. Puistossa oli paljon huoltoa vaativia rakennuksia, ja niiden suurimmat kuljetukset hoidettiin talviaikaan. Uusia jälkiä ei siten syntynyt. Mutta suunnitelmissa oli yksi isompi rakennustyö: Luulammen opastustuvan rakentaminen ja vanhan kämpän siirtäminen Karapuljuun. Kansallispuiston ensimmäinen johtaja Pekka Borg oli tarkkana siitä, että mitään ylimääräistä ei rakennettaisi: erämaan piti pysyä erämaana ja lähialueen polut tuli kunnostaa, jotta vaeltajat käyttäisivät jo valmiita kulku-uria. Mutta alueen suosituimmalle retkikohteelle piti saada uudenaikainen päivätupa ja tukikohta.

Kaikki näyttikin menevän suunnitelmien mukaan – paitsi Luulammen uuden tuvan rakentaminen. Sinne tarkoitetut hirret oli tuotu Kiilopään pihaan odottamaan siirtoa tunturien toiselle puolelle 5 km:n matkan. Mitä sitten tapahtui? Siirto oli suunniteltu tehtäväksi lumien ja roudan aikaan. Huhtikuun lopulla ja vapun aikoihin 1984 lumet sulivat yllättävän nopeasti, ja routakin alkoi sulaa. Niinpä hirsien siirto päätettiin toteuttaa heti kaikkien lumien sulettua.

Puiston johtaja ei ollut paikalla vaan oli tutustumassa kansallispuiston itäpuoleiseen alueeseen toukokuun alussa. Sinä aikana traktorimiehet toteuttivat hirsien kuljetuksen järeällä metsätyökoneella. Kun Pekka Borg palasi retkeltään, häntä kohtasi hirvittävä näky: vanha viehättävä tunturipolku Luulammelle oli muuttunut valtaiseksi traktoriväyläksi, jossa pyöräurien syvyys oli vähintään puoli metriä. Ja tämä kaikki johtui siitä, että roudan sulaminen oli kesken, kun kuljetukset alkoivat. Siitä oli seurauksena tunturin pilaaminen. Myös Rautulammen suuntaan tehty kuljetus aiheutti lähes samanlaiset jäljet.

Kansallispuisto tunnusti virheensä välittömästi ja pyysi anteeksi retkeilijöille lähettämässä kirjeessä: ”Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakonttori ja UK-kansallispuisto pahoittelevat Luulammen rakentamisen aiheuttamia häiriöitä retkeilijöille. Maastovauriot korjataan, ja Luulampi tulee varmasti palvelemaan kävijöitä monin eri tavoin.”

Korjaaminen alkoi ja se kesti vuosikausia ja jatkuu edelleen. Tämän väärin ajoitetun ”Borgin polun” kunnostamiseen on kulunut sekä materiaalia että konetyövoimaa varmuudella kymmeniä tuhansia euroja. Kuitenkin yksi hyvä asia tästä seurasi: Luulammelle johtaa nyt erikseen mönkijä- ja traktoritie, jota myöten myös Luulammen huolto sujuu talviaikaan moottorikelkoilla. Patikoijia ja hiihtäjiä varten syntyi uusi polku ja latu, jossa ei ole häiriötä moottoriajoneuvoista ja joka on turvallisempi laskea suksilla. Myös maisemallisesti se on parempi.

Mutta nyt 30 vuoden ajan ei Kiilopään Koilliskaira- ja kansallispuistoilloissa ole ollut kovin paljon puhetta retkeilijöiden jättämistä saappaiden jäljistä.

 




Tuomo Jantunen

Mutta nyt 30 vuoden ajan ei Kiilopään Koilliskaira- ja kansallispuistoilloissa ole ollut kovin paljon puhetta retkeilijöiden jättämistä saappaiden jäljistä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina